Lehtikirjoitus

Freja nro 48, 17.6.1842: Maisteripromootio Upsalassa (Upsalasta tulleesta kirjeestä)

Päivämäärä:

17.6.1842

Akateeminen kaupunki on ollut ääriään myöten täynnä matkustavaisia maan kaikilta kulmilta ja sen monilla lehvästöjen varjostamilla aukioilla ja kaduilla on taukoamatta sipsutellut kauniita jalkoja, nähty mustia jakkuja valkeiden hameiden yllä, mustia frakkeja valkeiden… Neitojen helakat ruusunpunaiset hatut ovat asevelvollisten nuorukaisten kiiltävien pistinten ohella vilahdelleet edestakaisin puiden tumman vehreyden edessä. Tahtookohan kukaan sanoa moitteen sanaa siitä, että yliopiston joka ikinen kirja on pysynyt useita päiviä avaamattomana, kuin sinetöitynä, ja on availtu vain pulloja in...

Henkilöt:

Molbech, Christian Knud Fredrik

Thomander, Johan Henrik

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Beskow, Bernhard von

Strinnholm, Anders Magnus

Angeldorff, Christoffer Olofsson

Röhl, Maria Kristina

Geijer, Erik Gustaf

Sundberg, Anton Niklas

Schröder, Johan Henrik

Wimmercrantz, Adolf Fredrik

Afzelius, Arvid August

Berwald, Johan Fredrik

Paikat:

Upsala

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 51 ja 52, 1.7. ja 5.7.1842: Kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.7.1842

I Om straussiska mythbildningen, theologisk granskning af J. Müller, med företal af C. E. Fahlcrantz. [Straussin myytinmuodostuksesta, teologinen tutkielma, kirjoittanut J. Müller, esipuhe C. E. Fahlcrantz] II Tvenne skrifter af d:r C. Ullmann, öfversättning och sammandrag jemte företal af C. E. Fahlcrantz. [Kaksi tri C. Ullmannin kirjoitusta, käännös ja tiivistelmä sekä esipuhe C. E. Fahlcrantz] Olemme ottaneet velvollisuudeksemme esitellä vähän kerrassaan Straussin vastaisia teoksia. Niin paljon kuin se meistä riippuu, pyrimme pitämään yllä kerran herännyttä kiinnostusta niihin syvällis...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Fahlcrantz, Christian Erik

Hengstenberg, Ernst Wilhelm

Tholuck, Friedrich August Gottreu

Asiat:

Freja nro 53, 8.7.1842: Kysymyksiä Dagligt Allehandalle

Päivämäärä:

8.7.1842

Tunnustamme, että luontainen halumme olla loukkaamatta saa meidät erittäin vastenmielisesti käymään alla olevin kysymyksin Allehandan kimppuun. Mutta hetki siihen on koittanut, kun Allehanda äskettäin julistamalla korkea-arvoisen virkamiehen liberalismia oli niin vähän tunnontarkka niiden suhteen, jotka se haluaa asettaa vapauden ystävien kärkeen. Meillä on siihen sitäkin suurempi syy, kun meidän on Allehandan alkusanoista Herra v. Kochille löydettävä avain sen arvoituksellisiin viittauksiin ”kaukaisesta tulevaisuudesta”. Siksi kysymme: Kuinka kaukana D. A. näkee sen tulevaisuuden, jolloin ...

Henkilöt:

Nils Samuel von

Asiat:

Sanomalehtimies

Edustuslaitos

Freja nro 53, 8.7.1842: Svenska Biet kieltää, että esivalta on Jumalasta

Päivämäärä:

8.7.1842

Olemme voineet silloin tällöin iloksemme osoittaa, että Svenska Biet ei ole erityisesti kunnostautunut laajoilla tiedoilla. Jos sen poikasia sitten näpäyttää sormille ja käskee lukemaan läksyt paremmin, niin he jäävät seisomaan neuvottomina tietämättä mihin ryhtyä. Äskettäin tapahtui, että arvostellessaan romaania ”Rosen på Tistelön” Biet joutui hurjan humaanisuuden valtaan ja piti jumalattomana, että lasten annetaan kärsiä vanhempien virheistä. Me läksytimme lehteä tästä vaarallisesta harhakäsityksestä, joka on ristiriidassa sekä Raamatun että kokemuksen kanssa ja lisäsimme, että taiteenki...

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 55, 15.7.1842: Uusi tapa kasvattaa mehiläisiä

Päivämäärä:

15.7.1842

(Suositellaan esitettäväksi luonnontutkijoiden kokoukselle) I LUONNONHISTORIA Mehiläinen on hyönteinen ja sen hienoin muoto on kuhnuri. Kuhnurin tunnusmerkkejä ovat luonnoton lihavuus, steariiniin ja muihin teollisiin tuotteisiin kohdistuva kiihkeä viha ja vahan suosinta. Kuhnuri osaa erityisen taitavasti muovailla vahasta irtoneniä, joita riittäisi vaikka kokonaiselle kansakunnalle. Kuhnurilla on siivet, joita se käyttää mieluiten kärpäslätkänä. Se pitää hienosta ja hohdokkaasta ja niinpä se omistautuukin jopa työmehiläisen kustannuksella kunniaseppeleelle, missä se osoittaa hyvää maku...

Asiat:

Sanomalehtimies

Karl Ludwig Michelet’lle 9.5.1843, ote kirjeestä (julkaistu Der Gedanke -lehdessä, Berliini 1861)

Päivämäärä:

9.5.1843

Reaktio spekulaation uusinta käännettä vastaan näyttää tällä hetkellä saavuttaneen tavoitteensa. Tuskinpa näet enää voi kestää kauan ennen kuin laaja yleisö tuntee, mistä tuuli puhaltaa ja ajanhengen painostuksen myötä myös spekulaatio saa liikkumatilaa. Minusta on jo pitkään vaikuttanut siltä, että kaikki edistyminen saksalaisessa filosofiassa on mahdotonta niin kauan kunnes spekulaatio on päätendenssiltään omaksuttu kansakunnan yleiseen tietoisuuteen ja osoittanut siinä kykynsä. Kuilu, joka nyt erottaa saksalaisen tieteen kansallisesta tietoisuudesta, ei voi loppumattomiin kasvaa. Saksala...

Henkilöt:

Michelet, Karl Ludwig

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Finlands Allmänna Tidning nro 282, 4.12.1843, ilmoitus Saima-lehdestä

Päivämäärä:

4.12.1843

Saima-lehti, joka näkee päivänvalon vuoden 1844 alussa Kuopion kaupungissa, saa kunnian täten pyytää lukevan yleisön suosiollista huomiota. Aikomuksenaan sisältää kaikkea mahdollista ja yhtä ja toista muuta, se rohkenee pitää ajan hukkana lähemmin eritellä sisältöään. Se haluaa ainoastaan vakuuttaa, ettei sillä ole aikomusta rasittaa tulevia arvoisia lukijoitaan liian monilla ja pitkillä opettavilla ja hyödyllisillä esityksillä, ei edes tässä ilmoituksessa yritä todistaa niin viihdyttävän lukemisen hyötyä, jonka sen palstat tulevat tarjoamaan. – Kuitenkin on mainittava, että siinä on jokais...

Asiat:

Sanomalehtimies

Saima nro 1, 4.1.1844

Päivämäärä:

4.1.1844

Sanomalehdistä ylipäänsä ja Saimasta erityisesti Saimalla on kunnia esittäytyä arvoisalle yleisölle juuri sellaisena kuin miltä se nyt näyttää, koko sydämestään toivoen, että samaisen arvoisan yleisön vaatimukset olisivat yhtä vähäiset kuin hänen omansakin. Hän uskaltaa toivoa tätä erityisesti siksi, että hän itse ei esittäydy vain kirjoitettuna vaan myös hyvillä korpuskirjakkeilla painettuna. – Yksinkertaisinkin kokemus nimittäin todistaa, ettei korpuksella painettu sana kykene vangitsemaan lukijan huomiota samalla tavalla kuin kirjoitettu teksti. Jos joku lukijamme epäilee tämän todenperä...

Asiat:

Sanomalehtimies

Termit:

Saima

Maamiehen Ystävä nro 1, 5.1.1844

Päivämäärä:

5.1.1844

Mitä Maamiehen Ystävällä on sanomista M. Y. (tulee kontti selässä pirtin ovesta sisään). Talonpoika (istuu pöyän takana, reuhka päässä, kärsä suussa). Maamieh. Ystävä: Jesus tänne! Talonpoi. Jesus hyvä! M. Y. (Lyöpi kintailla lumen saappaistaan). T. (Korvantakustaansa kynsittelee): Mistä vieras kulkee? M. Y. Kuopiosta. T. Vain Kuopiosta. – Mihinkäpäin mennään? M. Y. Mihin halu viepi. T. (Sysää reuhkan toiselle korvalle): Mitäs sitten kuljetat? M. Y. Viisauttapa kuljetan. T. (Ottaa kärsän suustaan, ja katteleepi Maamiehen Ystävän konttia). – Sepä kalu vasta meidän aikoina mahtaa kalliina oll...

Asiat:

Sanomalehtimies

Termit:

Maamiehen Ystävä

Saima nro 2, 11.1.1844

Päivämäärä:

11.1.1844

Työtätekevien luokkien historia Työtätekevien luokkien historia on jotain niin uutta, että joku voisi luulla otsikkomme tarkoittavan pikemmin näitä luokkia varten kirjoitettua yleistä historiaa kuin kertomusta, jonka sankareita ne itse ovat. Tähän asti historia on ollut kuninkaitten, ritareiden, aatelin ja papiston historiaa. Vähitellen myös uskonto, tiede ja kaunokirjallisuus ovat saaneet oman paikkansa sen kuvagalleriassa hallitsijanvaihdosten, sotien ja kapinoiden rinnalla. – Sen sijaan kauppa, käsityö ja maanviljely tai niiden harjoittajat eivät ole historiantutkijoita juuri askarruttan...

Asiat:

Termit: