Lehtikirjoitus

Lehtikirjoitus

Freja nro 101, 20.12.1839: Kirjallisuutta, arvostelu teoksesta Gustaf Lindorm

Päivämäärä: 
20.12.1839
”Gustaf Lindorm”. Ruotsalainen alkuperäisteos, ”Waldemar Kleinin” ja ”Representantenin” tekijän kirjoittama. Kolme osaa. Tukholma, l839. (Kabinetts-bibliotheket.) Eos-lehden numerossa 67 julkaistun arvostelun ja numerossa 76 julkaistun vastineen johdosta.   Emme väitä etteikö Eos olisi tehnyt erittäin tarkkaa ”eroa nerokkuuden ja kyvykkyyden välillä”. Lehden toimittajan antamien todistusten perusteella on silti sallittua epäillä miten täydellinen on lehden esteettisen käsityksen selkeys” – etenkin kun emme ole kyllin innostunut Kiesewetteristä sanoaksemme sellaista käsitettä selkeäksi, jost...

Freja nro 1, 3.1.1840: Sanomalehden toimitusten moraalisesta vastuusta

Päivämäärä: 
3.1.1840
Aftonbladet on eri artikkeleissa puhunut suuria sanoja siitä, miten välttämätöntä Frejan on nimetä moraalisesti vastuullinen toimittaja – ja kuinkas muuten! Dagligt Allehanda kumartaa nöyrästi mahtavan suosijansa syville viisauksille: ”Juuri niin”. Aftonbladetin purkauksista päätellen näiden artikkelien kirjoittajalla ei näy kuitenkaan olevan kunnon selkoa siitä, mitä moraalinen vastuu merkitsee. Jos sallitaan, autamme tätä kunnian miestä kappaleen matkaa kohti kysymyksen ratkaisua. Aftonbladet ei vaatimuksissaan tunnu yhtyvän Minervaan, joka asettaa lehden toimittajalle niin groteskin suur...

Freja nro 4, 14.1.1840: Ihmisoikeus ja luonnon laki

Päivämäärä: 
14.1.1840
Toisinaan hämmästyy nähdessään miten meillä esitetään väittämiä ja oppeja, jotka osoittavat paitsi käsitteiden sekaannusta, myös suurta tietämättömyyttä historiasta ja sen opetuksista. Poliittiset kirjoittajamme vaativat ”ihmisoikeutta” ja luulevat, että ovat saattamassa sitä voimaan. Samalla he kuitenkin kieltävät sen todellisuuden saarnatessaan perheen ja korporaation hävittämistä. Arvostetuimmat kirjailijamme haluavat tehdä selväksi, että tämä ”käy laatuun” ja erinäiset kynänkäyttäjät, jotka kyllä tuntee heikon naamioinnin takaa, ylistävät ”luonnon järjestystä” yhteiskuntajärjestystä par...

Freja nro 7, 24.1.1840: ”Punaisten nauharuusukkeiden” solmu nro –17

Päivämäärä: 
24.1.1840
Miten herttaisen herkkä onkaan naisen mieli, niinkin ”syvämietteisen” daamin kuin Sara Widebäckin. Rohkenimme artikkelissamme Ihmisoikeus ja luonnon laki mainita kaunokaisen nimen, ja heti kuiskasi itserakkaus hänen korvaansa, että artikkeli koskettelee vain ”tiettyjä keskusteluja teoksessa 'Käy laatuun'”. Ennen kuin jatkamme itse asiasta, pyydämme suomaan anteeksi: 1) että puhuttelumme on epäkohtelias, sillä jo Tukholmasta lähtiessään Sara häälyi neidin ja mamsellin puolivälissä ja sittemmin hän on asettunut neidin ja madamen, rouvan ja mamsellin puoliväliin, 2) että olemme kohteliaasti pa...

Missä sielu sijaitsee? psykologinen tutkielma Aganippisen seuran kirjallisuuslehdessä

Päivämäärä: 
15.1.1840
Missä sielu sijaitsee on kysymys, joka moninaisina aikoina on aiheuttanut psykologeille melkoista päänvaivaa. Yleisimmin on oletettu että pää ja aivot olisivat sen oikea asuinsija. Mutta tähän olettamukseen liittyy heti kaksinainen merkitys. Sillä tahtomatta täten lausua seurueelle epäkohteliaisuutta minun on totuuden nimessä huomautettava, että jokaisella seurueen jäsenellä on pienet ja ahtaat aivot. Huom. isompien ja tilavampien ohella. Nyt herää kysymys kummassako näistä asunnoista sielu sijaitsee. Merkillistä kyllä on muuan suuri filosofi, Cartesius, sijoittanut sielun pikkuaivoihin. Tä...
Henkilöt: 
Paikat: 

Freja nro 20, 10.3.1840: Yhteiskunnallisten uudistusten periaatteesta

Päivämäärä: 
10.3.1840
Yleisen kielenkäytön mukaan on viimeisen puolen vuosisadan poliittisissa uudistuksissa erotettu toisistaan teorioihin nojaava uudistus ja maan historiaan perustuva uudistus. Politiikassakin on näin syntynyt historiallinen koulukunta. Äärimmillään se on tuominnut jokaisen uuden yhteiskuntajärjestyksen yrityksen kumoukselliseksi ja pelkästään tuhoisaksi. Ranskan vallankumouksen tulokset vaikuttivat suuresti tähän koulukuntaan. Sen kauhuihin on voitu näet jatkuvasti vedota: ne ovat ilmeisiä seurauksia niin kutsuttujen uusien aatteiden istuttamisesta yhteiskuntarakenteeseen. Vielä silloin kun E...
Henkilöt: 

Freja nro 21, 13.3.1840: Edustuksen ja edustuksellisen yhteiskuntajärjestyksen merkityksestä

Päivämäärä: 
13.3.1840
Pyrimme edellisessä artikkelissa osoittamaan mikä on järjellistä yhteiskunnallisissa uudistuksissa yleensä. Siinä yhteydessä esitimme myös miten välttämätöntä on, että hallitusmuoto vastaa tietyn kansan kansallisen tietoisuuden erityistä kehitysastetta tiettynä ajankohtana. Jokainen hallitus, johon tämä pätee, onkin siksi valtiosäännöltään edustuksellinen. Germaanisissa yhteiskunnissa, joissa kuninkaan valta perustui alun perin kansojen vapaaseen vaaliin, edustuksellisuus ilmeni myös kuninkaanvallassa. Kristinuskon mukana alkoi kuninkaanvallan perinnöllisyys. Rohkenemme siis olla sitä mielt...

Freja nro 22, 17.3.1840: Edustusjärjestelmän uudistus (Ruotsia koskevan uudistusehdotuksen kritiikkiä)

Päivämäärä: 
17.3.1840
Kun esitämme seuraavassa lyhyen kritiikin Ruotsin edustusjärjestelmän uudistuksesta tehdyistä, painettuna julkaistuista ehdotuksista, tavoitteenamme ei ole tekstien ansioiden tai virheiden esittely sellaisenaan, vaan kuten jo aikaisemmin olemme maininneet, vain itse ehdotusten arviointi. Näin tehdään ensiksi niiden keskeisen periaatteen kannalta ja toiseksi sen kannalta, miten ne ovat sovellettavissa nykyhetkeen, toisin sanoen sekä niiden teoreettisen että historiallisen perustan kannalta. Olemme jo Frejan numeroissa 20 ja 21 (”Yhteiskunnallisten uudistusten periaatteesta” ja ”Edustuksen ja...

Freja nro 23, 20.3.1840: Edustusjärjestelmän uudistus (soveliain ehdotus)

Päivämäärä: 
20.3.1840
Ryhdymme tarkastelemaan uudistusehdotusta, joka on esitetty kirjasissa ”Förslag till en omfattande i laglig ordning verkställbar Representationsreform”, Sthm 1839, ja ”Svar på anmärkningarne mot Skriften etc.” (tarkoittaa äsken mainittua ”Förslagia”) sekä ”Närmare utveckling af Grunderna för detta förslag”, Sthm 1840. Tekijöiden nimiä ei mainita nimiösivuilla, mutta kirjaset ovat tarpeeksi runsassisältöisiä herättääkseen huomiota, ilman suosituksiakin. Ensiksi ehdotuksessa on huomattavaa tekijän käsitys edustuksellisen eli, kuten hän sanoo, ”parlamentaarisen hallintotavan” merkityksestä. Se...

Freja nro 25, 27.3.1840: Huomautuksia artikkeliin ”Edustuskysymys” Dagligt Allehandan nroissa 64, 66 ja 69

Päivämäärä: 
27.3.1840
Olemme muutamissa aikaisemmissa numeroissa kirjoittaneet edustusuudistuksen periaatteista. Nyt näemme Dagligt Allehandan käsitelleen artikkelissaan tällaisen uudistuksen perusteita. Kun perusteet osittain ovat vastakkaisia niille, jotka olemme yrittäneet todistaa järjellisiksi, muutamat huomautukset Dagligt Allehandan käsityksistä lienevät paikallaan. D. A. lähtee yleisten vaalien periaatteesta. Kunhan vain periaate hyväksytään, lehti vakuuttaa, ei ole ylenpalttisen vaikeaa säätää äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ehtoja sellaisiksi, että ”yhteiskunnalla voi katsoa järjen ja kokemuksen muka...