Ehdotus | J. V. Snellmanin kootut teokset

Ehdotus Venäjän rahalaitoksen uudistamiseksi, konsepti

Päivämäärä:

30.10.1866

Oheinen ehdotus setelinannon järjestämiseksi jätetään nöyrimmin arvioitavaksi siten kuin sen voidaan katsoa ansaitsevan. Se ei sisällä mitään uutta. Tällä alalla ei sellaista voida odottaakaan. Tässä ehdotettuja toimia yhdessä käyttämällä olisi kuitenkin mahdollista päästä tarkoitettuun tavoitteeseen. Tämä toimien yhdistelmä on joka tapauksessa pitkäaikaisen ja huolellisen harkinnan tulos. Valtiovarainhallinnon näköjään valitsema keino, nimittäin maan viennin helpottaminen ja lisääminen liikenneyhteyksiä parantamalla, on epäilemättä ainoa varma menetelmä. Voihan ainoastaan kauppa huolehtia ...

Asiat:

Senaattori

Pankkilaitos

Rahauudistus

Ehdotus valtiontalouden uudistamisesta liikkeellä olevan setelirahan konvertoimiseksi, konsepti

Päivämäärä:

30.10.1866

[ranskaksi] 1) Keisarikunnan Pankin sijaan perustettaisiin (perustetaan) osakepankki, jolle siirretään ensiksi mainitun varat ja velat siltä osin kuin ne edustavat pankin todellista liiketoimintaa: uusi pankkia saa tehtäväkseen parhaillaan liikkeessä olevien setelien lunastamisen (ks. tasetta A). 2) Kaikki muut Keisarikunnan Pankin asiat luovutetaan Valtion kiinnityslainapankin hoidettavaksi, ja sen hallinto jää hallituksesta riippuvaksi (ks. tasetta B). 3) Osakepankki a) saa 50 vuodeksi yksinoikeuden laskea liikkeelle seteleitä; se voi perustaa konttoreita tai asioimistoja kaikkiin k...

Asiat:

Ehdotus kunnallisedustuksen muuttamisesta, lausunto senaatin täysistunnossa 11.2.1867

Päivämäärä:

11.2.1867

Senaattori Snellman katsoi omasta puolestaan kyseisen uuden esityksen olevan täysin hyödytön, koska ne erityiset kaupunkien asukaspiirit, jotka maksavat veroa eri tarkoituksiin, voisivat ilman mitään uutta lakia hoitaa asioitaan edustajien välityksellä, aivan kuten porvaristo kaikissa kaupungeissa tekee näin kaupunkien vanhinten välityksellä ja esim. Helsingin seurakunta kirkolliskokousedustajien välityksellä. Mikään ei estäisi talonomistajia omaksumasta sellaista menettelyä. Mutta juuri tämä hajanaisuus pitäisi poistaa kunnallissääntöä muuttamalla. Säädöksen antaminen siitä, miten kyseiset...

Paikat:

Asiat:

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä:

27.2.1867

Senaatin nyt käsiteltäväksi tullut, valtiovaraintoimituskunnassa laadittu ehdotus edellä mainituksi esitykseksi, joka enemmistöä edustaneitten senaattorien Snellman, Viktor Furuhjelm, Nordenheim ja kenraaliluutnantti Indrenius mielipiteen mukaisesti muutettuna on saanut seuraavan sanamuodon: ”Ehdotus armolliseksi esitykseksi Suomen säädyille koskien maassa sijaitsevien masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamista kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta. Joukko rautatehtaanomistajia on tekemässään alamaisessa aloitteessa esittänyt, että kun maan muut tehtaat on manufaktuuriprivilegioitt...

Henkilöt:

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Nordenheim, Mauritz Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä:

27.2.1867

Tähän keisarillisen senaatin enemmistön nyt puoltamaan esitykseen halusivat kenraaliluutnantti Indrenius ja senaattori Snellman vielä lisätä seuraavaa: ”Koska valtion tulot välillisistä veroista ovat viime vuosina maata kohdanneitten katojen seurauksena osittain vähentyneet, on samanaikaisesti osoittautunut, että siitä huolimatta merkittäviä ylimääräisiä menoja hätää kärsivän väestön auttamiseksi on voitu kattaa valtiota velkaannuttamatta. Kun nyt kyseiset raudankäsittelyn verot ovat tuottaneet valtiolle vuosittain vain noin neljäkymmentätuhatta markkaa, niin ei ole syytä pelätä, että niide...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Suomen maantiedettä käsittelevän teoksen julkaiseminen, ehdotus Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokouksessa 1.2.1871

Päivämäärä:

1.2.1871

Tietämys omasta maasta ja omasta kansasta on kaiken asioiden ymmärtämiseen perustuvan kansalaistoiminnan – jopa yleensäkin yksilön siveellisen kasvatuksen – edellytys. Niinpä tämä tietämys onkin uskonopin tuntemuksen jälkeen laajimmin tarpeellinen tietämyksen laji niin kaikkein sivistyneimmälle henkilölle kuin kansan suurille joukoillekin, ja samalla se on myös helpoimmin omaksuttavissa, se tietämyksen laji, jossa kaikki yhteiskuntaluokat voivat päästä mitä tasa-arvoisimpaan tiedon hallintaan. Voidaan sanoa: sitä ei toki hankita pelkästään kirjoista; se vaatii omien havaintojen tekemistä ja...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus