FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Toinen vihko LOGIIKKA Tukholma 1840
31.12.1840
ESIPUHE
Vaikkei tämän Alkeiskurssin ensimmäinen vihko saanutkaan sitä menestystä, jonka tekijä oli asettanut jäljellä olevien vihkojen julkaisemisen ehdoksi, rohkenee hän silti luottaa siihen, ettei teos hänen isänmaassaan jäänyt hyödyttömäksi. Nyttemmin näyttää Ruotsissakin nuorison...
FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Kolmas vihko OIKEUSOPPI Tukholma 1840
31.12.1840
ESIPUHE
Usein valitetaan sitä, kuinka vaikea hegeliläiseen spekulaatioon on päästä sisälle ja siksi tekijä suositteleekin lukijaa aloittamaan tästä kolmannesta osasta. Oikeusoppi nimittäin koostuu jo tutuista ja objektiivisesti olemassa olevista määrityksistä ja sen vuoksi ajattelu saa niistä...
PERSOONALLISUUDEN IDEAN SPEKULATIIVISEN KEHITTELYN YRITYS Tübingen 1841
1.1.1841
ALKUSANAT
Jotta tämä kirjanen ei jäisi ilman asiaan kuuluvia alkusanoja, tekijä käyttää tilaisuutta hyväkseen sanoakseen jotain teoksesta ja hiukan enemmän itsestään.
Jos teoksessa sanottaisiin jotain, mitä käsitellystä aiheesta ei vielä toistaiseksi ole sanottu eikä kuultu, silloin se vastaisi...
Runo C. W. A. Strandbergille marraskuun lopussa 1841
30.11.1841
On taivas, missä aurinko ja tähdet leimuaa;
Ja toinen, missä tunteen lait vain vallitsee.
Mutta ihmishengen kysymykseen
vain ihmishenki vastauksen antaa
lasin ääressä, ystävyydessä J. V. S–n
[Ruotsinkielinen runo on julkaistu teoksessa Bernhard Tarschys, Talis Qualis, studentpoeten. Miljö- och...
August Blanchen jäähyväisruno 23.11.1842
23.11.1842
Soliden kera saavuit,
solidi olit aina;
Solide vie sinut pois,
Soliden keralla palaat!
VALTIO-OPPI Tukholma 1842
10.11.1842
SISÄLLYS
JOHDANTO
1. Valtion organisaatio sisältää sopimuksen; valtion säilyminen ei ole kuitenkaan sen varassa
2. Valtion olemus
3. Mistä isänmaallisuus ja kansallishenki muodostuvat
4. Kansallishengen määrää yhtäältä yleisinhimillinen sivistys, toisaalta sen muodostaa erityisellä tavalla...
Runo Fredrik Gygnaeuksen läksiäisjuhlassa 22.5.1843
22.5.1843
Niin siivin voimakkain hän lentää,
ei mahdu huimapäiset haaveet taivaan alle.
Kun kirkas kaari joskus päättyy sentään,
hän jättää uljaan muiston jälkimaailmalle;
nimensä, jolle uroteot loiston suo
puolesta ihmisen ja valon voiton.
Kun voimat hiipuu, lohdun pettymykseen tuo
oikeus, vilpittömyys...
Runo Sofia Tengströmille 28.6.1843
28.6.1843
Herra taivainen
rauhan annathan
rintaan neitosen;
Ettei ilo viattomuuden
vaihtuis turhaan tohinaan,
sielun tyyneyteen vaan,
Ettei okaat tuskaa tois
epäröivään sydämeen
häätäin uskon pois;
Herra taivainen,
rauhan annathan
rintaan neitosen.
Runo Fredrika Runebergille elokuussa 1843
1.8.1843
Sallimus soi viisaudessaan
haltuus pitkän runoniekan,
joka ammatikseen kyllä
täyttäis päivät kynäilyllä,
palavasti kirjoittaisi
jos vain välineitä saisi.
Tukijana runoniekan
Pidät huolta rassukasta
maamme ehkä parhaimmasta;
hankit musteen sekä hiekan.
Kukkeat neidot, runo konfirmaatiotilaisuudessa 16.6.1845
16.6.1845
Kukoistavaiset
Ilon lapsukaiset,
Elon kevään kruunaamat!
Teille siis maljat,
Päivä on Teidän,
Tervehdyslaulut kajahtavat!
Kohtapa teille on koittava aika
Kohdata unelmat, sydänten mahti.
Vielä ei huolta, kas vielä on vieno
Kaipaus rinnassa kuohahtava.
Viaton vielä, kätkössä olkoon,
Salaisuus poskia...
