Dokumentit | J. V. Snellmanin kootut teokset

Runo Aurora von Rehausenille

1.1.1831

Ihmeellisen laulun lumousta taivas tahtonut ei mulle suoda. Keräsinpä sentään uskallusta tunteeni näin Sulle julkituoda. Mykkä tuskani jos saapuu salaa sinne, missä pielukselle painat pään, muista nuorukaista jonka sielu palaa, jolta kaikki autuus kielletään. Milloinkaan ei kukaan toinen nainen...

Tohvelitaktiikkaa, omistettu J. L. Runebergille

1.1.1831

Enkös sanonutkin sen: sormus kätkee kytkyen. Velirukka kiikkiin jäit, ilos pakenevan näit. Mihin kadotitkaan puhdin, veljespiirin uhon tuhdin? Kaartelithan kotkan lailla korkeuksiin ryypyn myötä, pelännyt et tuskaa, yötä. Ylsit aurinkoon, vaan nyt nyhertäen kotityötä kehdon ääreen kyyristyt....

Opiskelijan muutamista olosuhteista yliopistossa, esitelmä Pohjalaisessa osakunnassa 3.11.1833

3.11.1833

Vastaan varmaankin huonosti saamaani tehtävään valitsemani aiheen suhteen. Ehkä odotettiin, että aihe olisi puhtaasti tieteellinen. Toisaalta tuntiessani kykenemättömyyteni tähän, toisaalta tämän päivän kokoontumisen haastamana, ehkä myös ajan pienimpäänkin vaikuttavan hengen johdattamana, jo...

Pohjolaan käy tuulen tie, runo Pohjalaisen osakunnan juhlaan 19.10.1834.

19.10.1834

Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Näätkö hapset hopeaiset, kuulet voihkeet vaitonaiset? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä totuuden, me tavoitamme sen. Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Äidin sydän jyskyttääkö, huuliin...

Johdanto logiikan luentosarjaan syksyllä 1835, luentokäsikirjoitus

1.9.1835

Hyvät Herrat! Minun on tuskin tarpeen logiikan ollessa yhteisen tutkimuksemme kohteena muistuttaa teitä siitä, että logiikka sellaisena kuin Hegelin nerous sen on esittänyt, toisin sanoen siinä kehitysvaiheessa, jonka varassa meidän aikamme spekulaatio on, ansaitsee tieteen nimen. Vieläkin...

Particula tertia: oppi käsitteestä 1835–36, katkelma luentokäsikirjoituksesta

31.12.1835

5. Jos vielä yrittäisimme ilmaista subjektiivisen ja objektiivisen logiikan suhteen, niin kiinnittäisimme huomiota siihen, että käsite on olemisen ja olemuksen totuus, että siten käsitteen opissa näiden käsitteen abstraktioiden pitää esiintyä todessa merkityksessään, käsitteen välttämättöminä...

Itsetietoisuus, esityö logiikan oppikirjan johdantoon

31.12.1835

Itsetietoisuus järjellisenä on välittömästi a) ajattelua ja pelkästään itsetietoisuuden käsite – ei konkreettinen persoonallisuus. Sillä vain meille itsetietoisuus on tässä kohdin yleisen ja määrätyn ajattelun ykseys. Koska itsetietoisuus kuitenkin on ”itse”, joko itsestään tai sen mukaan, joka...

Filosofian järjestelmästä syksyllä 1836, luonnos johdannoksi luentoihin

30.9.1836

Hyvät herrat. Tieteen määritelmä edellyttää aina tietoa itse tieteen sisällöstä. Niinpä matematiikka määritellään suureopiksi, kemia kappaleiden taipumusten opiksi, teologia ihmisen ja jumaluuden suhteen opiksi jne. Ymmärrämme, että nämä määritelmät jo edellyttävät sen, mitä suure, taipumus,...

Johdanto filosofian alkeiskurssiin keväällä 1837, luonnos

1.1.1837

Minun ei pidä laajalla esipuheella väsyttää Herrojen kärsivällisyyttä. Haluaisin mainita vain muutaman sanan tulevasta luentosarjastamme. – Valitsen tähän tarkoitukseen vanhan teeman, jonka mukaan tieteessä ei ole kuninkaan tietä, joka takaisi, ettei meidän hankkeemme sisällä mitään vanhan opin...

YRITYS LOGIIKAN ESITYKSEKSI Ensimmäinen vihko. Helsinki 1837