Kerranpa alkaessa illansuun, runo Josefina Kellgrenin syntymäpäiväjuhlissa 2.1.1846
2.1.1846
Kerranpa alkaessa illansuun
Japanin keisari, auringon poika, veli kuun
Heräsi torkuiltaan ja ymmällensä meni.
Ylhäisyys kyseli: Missä on rouvaseni?
Minne hän tohveleissaan kipitteli,
Kun vielä aamutuimaan mua ripitteli?
Mä silloin, Tsinkinkankung, nöyrä alamainen,
Armonsa eessä maassa matavainen...
Necken. Poetisk kalender 1847
16.12.1846
Toimittanut F. Berndtson
Hän on tällainen
Hellyys katseessansa lymyy,
Huulet taipuu vienoon hymyyn,
Posken puna ainoastaan
Joka kysymykseen vastaa.
Kaino huomiota karttaa,
Tuiverrusta välttelee,
Niin kuin köynnös vankkaa vartta
Tueksensa tarvitsee.
Suojelusta silmät anoo,
Lausutuks’ ei sitä...
Saantitodistus 22.12.1846
22.12.1846
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armolllinen käsky, jolla sanomalehti Saiman julkaiseminen kielletään ensi vuoden alusta lähtien, on suosiollisesti saatettu minun tietooni, mikä täten ilmoitetaan.
Kuopiossa joulukuun 22. pnä 1846.
Joh. Vilh. Snellman
sanomalehti Saiman julkaisija
Ylevä ritari on olemassa, julkaisematon runokatkelma
31.12.1846
Ylevä ritari on olemassa,
Tuhannen urotyötä suoritti
Maailma täysin hallinnassa
Hän Leopold on, kapteeni,
Asunut Bessarabiassa
Litteraturblad nro 2, toukokuu 1847: Totuus
1.5.1847
Totuus kun taivainen eessämme loisti,
Harhat ja houreet se mielestä poisti.
Puolesta sen myös kuolla voi,
Uljaasti elää ja kuolla voi.
Voimamme, intomme annoimme sille,
Soturin valan me vannoimme sille
Sydämin täysin ja sieluinkin,
Väkevin sydämin, sieluinkin.
Totuuden tuskat lannistaa voisko,...
Niin kului vuodet nopeaan, runo Johanna Lovisa Snellmanin 20-vuotissyntymäpäivänä
1.1.1848
Niin kului vuodet nopeaan,
nuo kaksikymmentä.
– Ne unelmaasi oli vaan
tuoksuista, keväästä.
Sä saman verran vielä näät
Vuosia, elämää,
Ne on kuin aallot kuohupäät,
Kuin virtaa vierivää.
Talveksi vaihtuu syksykin,
ja viimat hyytävät
Kehystää hopeesuortuvin
Poskesi kelmeät.
En kulje enää...
Mies päivä päivältä käy vanhemmaksi
5.1.1850
Mies päivä päivältä käy vanhemmaksi
Ja veri suonissansa haaleaksi.
Ei enää neitosia halaa harmaapää
Paitsi nyt ehkä kuutta, seitsemää,
Joista jo kaksi kuuluu rouvassäätyyn
Ja loputkin pian alttarille päätyy.
On rattonsa ainoa viimein
Tervehdys laatia riimein.
Näin koristaa kuivan kirjeensä helman:...
Aika itsevaltias
5.1.1850
Aika, itsevaltias
peittää surun, tuskan uomat
ilon lehvin, kukkasin.
Ruusut, riemastuksen tuomat,
muokkaa piikein terävin
uudet versot sielustas.
Maltathan siis, kulta;
kohta versoo tuore multa.
Ei ole huolta
5.1.1850
[alun perin suomeksi kirjoitettu]
Tyttäriä Suomenmaan
Ei oo tämmöstä monta.
Huolta ej oo ollenkaan,
Ej syäntä onnetonta!
Lepikössä mä laulelen
Linnut ääneni kuulee
Kukkaisill’ naureskelen
Mitä hän nuotkin luulee?
Äiti kyllä on sanonut
”Pojat sulle pahaa tekee”!
En oo heistä huolinut
Kuka heit’...
Lempeät henget kehtos äärellä
5.1.1850
Lempeät henget kehtos äärellä
Ruokki sieluasi hentoa,
Siivillään suojas elämäsi lentoa
Ohjaten oikeaan sen tyrskyissä.
Älys ja sydämesi lämmöstä,
Hymystä huulien ja katsannon,
Kaikesta mikä hurmaavinta on
Saat kiittää haltiatarhenkiä;
Uskon saithan korkeampaan voimaan,
Rakkauteen ylevimpään...
