August Blanchen jäähyväisruno 23.11.1842
23.11.1842
Soliden kera saavuit,
solidi olit aina;
Solide vie sinut pois,
Soliden keralla palaat!
Runo Fredrik Gygnaeuksen läksiäisjuhlassa 22.5.1843
22.5.1843
Niin siivin voimakkain hän lentää,
ei mahdu huimapäiset haaveet taivaan alle.
Kun kirkas kaari joskus päättyy sentään,
hän jättää uljaan muiston jälkimaailmalle;
nimensä, jolle uroteot loiston suo
puolesta ihmisen ja valon voiton.
Kun voimat hiipuu, lohdun pettymykseen tuo
oikeus, vilpittömyys...
Runo Sofia Tengströmille 28.6.1843
28.6.1843
Herra taivainen
rauhan annathan
rintaan neitosen;
Ettei ilo viattomuuden
vaihtuis turhaan tohinaan,
sielun tyyneyteen vaan,
Ettei okaat tuskaa tois
epäröivään sydämeen
häätäin uskon pois;
Herra taivainen,
rauhan annathan
rintaan neitosen.
Runo Fredrika Runebergille elokuussa 1843
1.8.1843
Sallimus soi viisaudessaan
haltuus pitkän runoniekan,
joka ammatikseen kyllä
täyttäis päivät kynäilyllä,
palavasti kirjoittaisi
jos vain välineitä saisi.
Tukijana runoniekan
Pidät huolta rassukasta
maamme ehkä parhaimmasta;
hankit musteen sekä hiekan.
Kukkeat neidot, runo konfirmaatiotilaisuudessa 16.6.1845
16.6.1845
Kukoistavaiset
Ilon lapsukaiset,
Elon kevään kruunaamat!
Teille siis maljat,
Päivä on Teidän,
Tervehdyslaulut kajahtavat!
Kohtapa teille on koittava aika
Kohdata unelmat, sydänten mahti.
Vielä ei huolta, kas vielä on vieno
Kaipaus rinnassa kuohahtava.
Viaton vielä, kätkössä olkoon,
Salaisuus poskia...