Muistiinpanoja logiikan esitystä varten syksyllä 1837
31.12.1837
Ensimmäinen vihko
[Johdanto § 2]
1). Ei ainoastaan siten, että toinen on subjektina ja toinen objektina, vaan kummankin pitää olla näiden molempien puolien ykseys – subjekti – objekti.
[§:n 4 ja 5 välissä]
1). 17 §:n huomautuksessa mainitaan, että logiikka on sama kehitys kuin mainittu...
Rakkauden riemu ja tuska, näytelmäkäsikirjoitus Aganippiselle seuralle
30.1.1840
Yksinäytöksinen näytelmä
kirjoittaneet J. V. Snellman ja J. G. Carlén 1840
Henkilöt:
Dahlgren, Eno
Emelie
Mamselli Maria
Carlo, ensirakastaja
Melitta, toinen samanmoinen
Blanche, ent. Sihteeri, traaginen henkilö
Arvidson, uskottu mies
Vahtimestari (Herra Göranson)
(Piispa, kylpylävieraita...
Muistiinpanoja matkoilta 1840
31.12.1840
Haluan esittää mahdollisimman lyhyesti kertomuksen oleskelustani Ruotsissa, jonne, nimittäin Tukholmaan, saavuin Turusta kaksi päivää matkustettuani pakkasessa, lumituiskussa ja navakassa tuulessa (ensiksi mainittu oli niin ankara, että makasin kaksi yötä turkki yllä ja saappaat jalassa) 2. ...
Muistiinpanoja matkoilta 1841
1.1.1841
20. toukokuuta – klo 5 1/2 aamup. Schaffhauseniin, vielä kiihtyneenä ja valpastuneena Alppien näkemisestä ensi kerran. Uni otti kuitenkin pian oikeutensa, ja niin meni osa aamupäivästä. Kaupunki vanhanaikainen sen mukaisine muureineen ja torneineen. Kaikissa taloissa katetut parvekkeet = Erker....
Kodin suhteesta kouluun, esitelmä keväällä 1844
1.5.1844
Hyvät naiset ja herrat! – Tapa ja laki antaa minulle tässä tilaisuudessa mahdollisuuden vaatia huomiotanne näihin muutamiin sanoihin, ja syistä jotka myöhemmin on helppo käsittää, saan nyt nöyrimmin pyytää huomiotanne seuraavalle lyhyelle esitykselle kodin ja koulun välisestä suhteesta. Lisään...
Suomen kielen kysymys ja muutamia esityksiä erinäisistä asioista sekä säätyjen anomuksia valtiopäivillä 1863–1864, muistiinpanoja
20.3.1863
Suomen kielen kysymys:
On kohdannut varsin tiivistä vastarintaa virkamiesten keskuudessa.
He pyrkivät saamaan poikkeuksen kaikesta säädetystä, eivät ainoastaan nykyisiä virkojaan, vaan myös kaikkia virkoja varten, joihin he voisivat tulla ylennetyiksi.
Myös yliopiston konsistorissa on enemmistö,...
Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870
29.4.1870
Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden.
Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet...
Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871
29.4.1871
Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on...
Kielikiista (1873), muistiinpanokatkelma
30.12.1873
On tarpeetonta toistaa, että julkaisen vastahakoisesti mitään painettua, varsinkin kun näin kuitenkin tapahtuu. Muistutus tästä olkoon siten vain viittaus siihen, että tämän kirjoituksen aihe ja aikaisempi suhteeni siihen tekee vaikenemisen vaikeaksi, tai jopa sopimattomaksi.
Kysymys opetuskielestä...
Kreivi Berg, käsikirjoitus
30.12.1874
Tieto kreivi Bergin kuolemasta on helposti ymmärrettävistä syistä herättänyt tässä maassa muistoja menneiltä ajoilta. Sanomalehtien kielenkäytön perusteella näyttää siltä, että mielipide on kumma kyllä muuttunut sen lyhyen vuosikymmenen kuluessa, joka on kulunut kreivi Bergin lähdöstä maan...