MIETTEITÄ LEIBNIZIN FILOSOFISEN OPIN HISTORIALLISESTA MERKITYKSESTÄ (väitöskirja) 15.6.1836
15.6.1836
Vaikka kaikki historiatiede on täynnä oppia ja suloutta, niin jotkin sen tosiasiat ovat muita tärkeämpiä tutkijoille ja muita sopivampia ihmismielen opetukseen. Tiedämme että asioiden arviointi on eri aikoina erilainen ja huomaamme helposti, että arviointi määräytyy sen ajan hengestä, jona ao....
Rakkauden riemu ja tuska, näytelmäkäsikirjoitus Aganippiselle seuralle
30.1.1840
Yksinäytöksinen näytelmä
kirjoittaneet J. V. Snellman ja J. G. Carlén 1840
Henkilöt:
Dahlgren, Eno
Emelie
Mamselli Maria
Carlo, ensirakastaja
Melitta, toinen samanmoinen
Blanche, ent. Sihteeri, traaginen henkilö
Arvidson, uskottu mies
Vahtimestari (Herra Göranson)
(Piispa, kylpylävieraita...
Kodin suhteesta kouluun, esitelmä keväällä 1844
1.5.1844
Hyvät naiset ja herrat! – Tapa ja laki antaa minulle tässä tilaisuudessa mahdollisuuden vaatia huomiotanne näihin muutamiin sanoihin, ja syistä jotka myöhemmin on helppo käsittää, saan nyt nöyrimmin pyytää huomiotanne seuraavalle lyhyelle esitykselle kodin ja koulun välisestä suhteesta. Lisään...
Rukous väitöksessä 27.9.1848
Pyhä Jumala, joka ohjaat ihmisten sydämiä totuuden katsastamisessa ja rehellisyyden vaalimisessa, auta meitä kaikkia, ettemme käännä oikeaa ja rehellistä harkintaamme vastakohdakseen! Suojele armostasi hyvin rakasta isänmaatamme! Pidä terveenä Kunnianarvoisa Keisarimme, vallanperijä ja koko...
[Latinankielinen väitöskirja filosofian professuurin hakua varten, julkistettu 27.9.1848] HENGEN SUHTEESTA AINEESEEN Helsinki 1948
27.9.1848
Ajastamme löytyy vain harvoja sellaisia luonnontutkijoita, jotka eivät ole sitä mieltä, että koko maailman järjestys on alisteinen pelkästään ns. luonnonlaeille. Kun luonnon sisin koneisto, joka on luonut oliot ja luo niitä alituisesti, on kuitenkin kätketty ihmisten katseelta ja kun taas henkisen...
Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870
29.4.1870
Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden.
Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet...
Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871
29.4.1871
Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on...
Kreivi Berg, käsikirjoitus
30.12.1874
Tieto kreivi Bergin kuolemasta on helposti ymmärrettävistä syistä herättänyt tässä maassa muistoja menneiltä ajoilta. Sanomalehtien kielenkäytön perusteella näyttää siltä, että mielipide on kumma kyllä muuttunut sen lyhyen vuosikymmenen kuluessa, joka on kulunut kreivi Bergin lähdöstä maan...
