KÄY LAATUUN ELÄMÄNKUVAUS JATKOA Tukholma 1840
1.1.1840
ENSIMMÄINEN LUKU
”Sinähän olet sanonut, että he ovat minun.”
”Kului viikkoja – – kului vuosia. Monia vuosia.” Ja kaikki oli kuten ennen. Tosin paljon oli tullut uuttakin ja paljon oli myös muuttunut, moni asia oli ikääntynyt ja haalistunut. Albertin posket olivat kalpeammat, ruusut pienten...
NELJÄ AVIOLIITTOA. TAULUJA TERBURGIN TAPAAN
1.1.1842
I.
KAHDENLAISTA RAKKAUTTA
Tukholma 1842
Niin sanotusti sivistynyt ihminen suhtautuu iloon usein kuin hienosti siemailevat naisenhuulet samppanjaan – hän nauttii muutaman pisaran tietämättä onko oikein sopivaa juoda lisää, ja kun nämä pisarat ovat hivenen rohkaisseet ja hän unohtaa...
Kodin suhteesta kouluun, esitelmä keväällä 1844
1.5.1844
Hyvät naiset ja herrat! – Tapa ja laki antaa minulle tässä tilaisuudessa mahdollisuuden vaatia huomiotanne näihin muutamiin sanoihin, ja syistä jotka myöhemmin on helppo käsittää, saan nyt nöyrimmin pyytää huomiotanne seuraavalle lyhyelle esitykselle kodin ja koulun välisestä suhteesta. Lisään...
Säätyjen lakivaliokunnan mietintö painovapautta koskevan esityksen johdosta, konsepti
20.2.1864
Esityksen asetukseksi painovapaudesta Suomessa oli, kuten lienee yleisesti tunnettua, senaatti jättänyt Hänen Majesteettinsa harkittavaksi jo valtiopäivien kokoontuessa. Asiaa koskeva armollinen esitys taas on päivätty tämän vuoden tammikuun 4. päivänä.
Jokaiselle, joka ei ole kieltäytynyt...
Mietintö Riihimäen–Pietarin rautatiestä 19.2.1868
19.2.1868
Osuus, jolla Suomen valtion tulee osallistua Riihimäen–Pietarin rautatien kustannuksiin, on arvioitu 20 miljoonaksi markaksi.
Nyttemmin jo tehdyn lainasopimuksen mukaan valtio saa lainasta tehollisesti 16 miljoonaa markkaa. Kun kotimaisesta rautatielainasta on siis jäänyt säästöön 285 000 markkaa,...
Yliopiston konsistorin lausuntopyyntö väitöskirjoista 21.10.1868, konsepti
21.10.1868
Herra Senaattori ja Ritari, Tohtori J. W. Snellmanille pyytäen lausuntoa filosofian professorin viran hakijoiden esittämistä opinnäytteistä
Sitten kun kaksi Herra Senaattorin yliopista eroamisen jälkeen täyttämättä olleen filosofian professorin viran hakijaa, mainitun tieteen dosentit tohtori...
Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870
29.4.1870
Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden.
Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet...
Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871
29.4.1871
Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on...
Lakivaliokunnan mietintö kiinnityksestä yksityisten rautateiden rakentamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 9. ja 13.3.1877
9.3.1877
Herra Snellman: Itse asian osalta haluan minäkin omasta puolestani vaatia sen palauttamista valiokuntaan herra Ehrströmin varauksessaan esittämin perustein, joihin myös herra Renvall on yhtynyt. Mutta pyydän myös saada tässä lisäksi tehdä joitakin huomautuksia kyseisen asetuksen sisällöstä,...
Talousvaliokunnan mietintö muulla kuin vesivoimalla käyvien myllyjen ja viljansurvinlaitosten rakentamisesta ja verottamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877
23.3.1877
Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia...
