Suunnitelma suomenkielisen kansakoulunopettajaseminaarin järjestämiseksi, konsepti
5.12.1857
[saksaksi]
Opetuksesta huolehtii
rehtori, jonka palkka on 500 hopearuplaa.
– kollega, 300 –
Stipendejä varten seminaari saa valtiolta vuotuisen määrärahan ***
viittä 30 ruplan stipendiä varten
– viittätoista 20 ruplan = 450.–
kirjoja ja kirjastoa varten 40.–
lämmitykseen, valaistukseen ja kalustoon...
Suunnitelma kauppakoulun perustamiseksi, muistio kenraalikuvernöörin kanslian päällikölle 3.5.1861
3.5.1861
Minulla on kunnia ohessa lähettää ”Ehdotus kauppakoulun perustamiseksi”. Tämä eroaa edellisestä siinä suhteessa, että opettajille ehdotetaan parempaa palkkaa ja oppilaille suurempaa koulumaksua, 60 ruplaa vuodessa 50:n sijasta. Muuten on vain sanamuotoja jonkin verran muutettu.
En tohdi uskoa, että...
Suunnitelma rahauudistusta koskeviin neuvotteluihin, elokuu 1863
31.8.1863
Valtiovarainministeri sanoo:
Te voitte odottaa tammikuuhun 1864, jolloin Venäjän seteli on nimellisarvossaan.
Vastaamme: Kyllä, annamme mielellämme hopeanvaihdon odottaa tammikuuhun.
Mutta me emme halua eikä meidän pidä odottaa päivääkään Hypoteekkiyhdistyksen lainan hankkimisessa eli köyhtyneiden...
Tiedonanto kahden lainan ottamisesta valtion laskuun, konsepti
30.12.1866
Valtiovaraintoimituskunta on täten velvollinen ilmoittamaan arvoisalle vastaanottajalle, että keisarillinen senaatti on jättänyt Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen alamaisen esityksen seuraavien lainojen ottamisesta valtion laskuun:
1. Hypoteekkiyhdistyksen Suomen Pankkiin tallettamista varoista...
Luoton jakaminen vuonna 1866, suunnitelma Suomen Pankin johtokunnalle
30.12.1866
Niistä 564 870 markasta, joita Suomen Pankki on perimässä, on vain 33 856 mk erääntynyt ennen vuotta 1859.
Niistä 4 444 544 markasta, jotka lankeavat Hypoteekkirahaston osalle, on vain 22 803 markkaa peräisin kyseiseltä ajalta.
Nähdään siis, että liiallinen antolainaus alkoi vuonna 1859.
Asetus...
Laskelma viljalainasta syyskuussa 1867, konsepti
30.9.1867
Laskelma
Kreditiivilaina, mahdollisesti 6 000 000 markkaa, käytetään arvionomaisen laskelman mukaan seuraavasti:
A.
vuoden pituisiin lainoihin viljan maahantuojille 1 500 000
viljan ostamiseen kruunun laskuun, siitä kevätsiementä lainattavaksi
seuraavaan satoon asti 37 000 tynnyriä 1 075 000...
