Dokumentit

Opiskelijan muutamista olosuhteista yliopistossa, esitelmä Pohjalaisessa osakunnassa 3.11.1833

3.11.1833
Vastaan varmaankin huonosti saamaani tehtävään valitsemani aiheen suhteen. Ehkä odotettiin, että aihe olisi puhtaasti tieteellinen. Toisaalta tuntiessani kykenemättömyyteni tähän, toisaalta tämän päivän kokoontumisen haastamana, ehkä myös ajan pienimpäänkin vaikuttavan hengen johdattamana, jo...

AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA HEGELIN JÄRJESTELMÄN ABSOLUTISMIN PUOLUSTUKSEKSI

17.6.1835
(Dosentuuria varten) 17.6.1835. Helsinki   Ei ikään kuin olisin itse joskus kokenut jumalallista tai haluaisin jotain sellaista itselleni vaatia tai toivoisin, että minulle voidaan sitä myöntää; haluan ainoastaan, että minut otetaan ikään kuin osoittajaksi, joka itse aina pysyy ovien edessä ja...

Johdanto logiikan luentosarjaan syksyllä 1835, luentokäsikirjoitus

1.9.1835
Hyvät Herrat! Minun on tuskin tarpeen logiikan ollessa yhteisen tut­ki­muksemme kohteena muistuttaa teitä siitä, että logiikka sellaisena kuin Hegelin nerous sen on esittänyt, toisin sanoen siinä kehitysvaiheessa, jonka varassa meidän aikamme spekulaatio on, ansaitsee tieteen nimen. Vieläkin...

Particula tertia: oppi käsitteestä 1835–36, katkelma luentokäsikirjoituksesta

31.12.1835
5. Jos vielä yrittäisimme ilmaista subjektiivisen ja objektiivisen logiikan suhteen, niin kiinnittäisimme huomiota siihen, että käsite on olemisen ja olemuksen totuus, että siten käsitteen opissa näiden käsitteen abstraktioiden pitää esiintyä todessa merkityksessään, käsitteen välttämättöminä...

MIETTEITÄ LEIBNIZIN FILOSOFISEN OPIN HISTORIAL­LISESTA MERKITYKSESTÄ (väitöskirja) 15.6.1836

15.6.1836
Vaikka kaikki historiatiede on täynnä oppia ja suloutta, niin jotkin sen tosiasiat ovat muita tärkeämpiä tutkijoille ja muita sopivampia ihmismielen opetukseen. Tiedämme että asioiden arviointi on eri aikoina erilainen ja huomaamme helposti, että arviointi määräytyy sen ajan hengestä, jona ao....

Filosofian järjestelmästä syksyllä 1836, luonnos johdannoksi luentoihin

30.9.1836
Hyvät herrat. Tieteen määritelmä edellyttää aina tietoa itse tieteen sisällöstä. Niinpä matematiikka määritellään suureopiksi, kemia kappaleiden taipumusten opiksi, teologia ihmisen ja jumaluuden suhteen opiksi jne. Ymmärrämme, että nämä määritelmät jo edellyttävät sen, mitä suure, taipumus,...

Johdanto filosofian alkeiskurssiin keväällä 1837, luonnos

1.1.1837
Minun ei pidä laajalla esipuheella väsyttää Herrojen kärsivällisyyttä. Haluaisin mainita vain muutaman sanan tulevasta luentosarjastamme. – Valitsen tähän tarkoitukseen vanhan teeman, jonka mukaan tieteessä ei ole kuninkaan tietä, joka takaisi, ettei meidän hankkeemme sisällä mitään vanhan opin...

Psykologian luentoja syksyllä 1837, käsikirjoitus

31.12.1837
1. luento   Hyvät herrat. Aloitan nämä luennot vailla liiempää rohkeutta – tunnustan, että vähäinen rohkeuteni on seurausta luentojen seuraamiseen halukkaiden pienestä määrästä. Tilanne on sitäkin vähemmän ilahduttava, kun nämä luennot määritettiin johdannoksi filosofian järjestelmää käsittelevään...

Logiikan luentosarja syksyllä 1837, käsikirjoitus

31.12.1837
Hyvät Herrat, ”On ainoastaan yksi tapa opiskella filosofiaa, mikä myös pätee kaikkeen todelliseen tutkimukseen, nimittäin seuraava: annettu tiedon sisältö, muistitieto, muutetaan järjelliseksi tiedoksi.” Tämä tarkoittaa, että todella annetaan tietoisuudelle uusi, järjellinen sisältö ajatuksettoman...

Akateemisen vapauden todellinen luonne ja olemus syksyllä 1837, luentokäsikirjoitus

31.12.1837
Hyvät herrat. Ette voi odottaa kuulevanne mitään uutta sellaisesta aiheesta kuin nyt valitsemamme, siis ”Akateemisen Vapauden todellinen olemus”. Se on elementti, jossa te elätte ja toimitte, se on side, joka tälläkin hetkellä yhdistää meitä ja meidän pyrkimyksiämme. Se on henkinen atmosfääri, joka...

Aikaväli

Dokumenttityypit