Dokumentit

Freja nro 101, 20.12.1839: Kirjallisuutta, arvostelu teoksesta Gustaf Lindorm

20.12.1839
”Gustaf Lindorm”. Ruotsalainen alkuperäisteos, ”Waldemar Kleinin” ja ”Representantenin” tekijän kirjoittama. Kolme osaa. Tukholma, l839. (Kabinetts-bibliotheket.) Eos-lehden numerossa 67 julkaistun arvostelun ja numerossa 76 julkaistun vastineen johdosta.   Emme väitä etteikö Eos olisi tehnyt...

Freja nro 1, 3.1.1840: Sanomalehden toimitusten moraalisesta vastuusta

3.1.1840
Aftonbladet on eri artikkeleissa puhunut suuria sanoja siitä, miten välttämätöntä Frejan on nimetä moraalisesti vastuullinen toimittaja – ja kuinkas muuten! Dagligt Allehanda kumartaa nöyrästi mahtavan suosijansa syville viisauksille: ”Juuri niin”. Aftonbladetin purkauksista päätellen näiden...

Freja nro 4, 14.1.1840: Ihmisoikeus ja luonnon laki

14.1.1840
Toisinaan hämmästyy nähdessään miten meillä esitetään väittämiä ja oppeja, jotka osoittavat paitsi käsitteiden sekaannusta, myös suurta tietämättömyyttä historiasta ja sen opetuksista. Poliittiset kirjoittajamme vaativat ”ihmisoikeutta” ja luulevat, että ovat saattamassa sitä voimaan. Samalla he...

Freja nro 7, 24.1.1840: ”Punaisten nauharuusukkeiden” solmu nro –17

24.1.1840
Miten herttaisen herkkä onkaan naisen mieli, niinkin ”syvämietteisen” daamin kuin Sara Widebäckin. Rohkenimme artikkelissamme Ihmisoikeus ja luonnon laki mainita kaunokaisen nimen, ja heti kuiskasi itserakkaus hänen korvaansa, että artikkeli koskettelee vain ”tiettyjä keskusteluja teoksessa 'Käy...

Missä sielu sijaitsee? psykologinen tutkielma Aganippisen seuran kirjallisuuslehdessä

15.1.1840
Missä sielu sijaitsee on kysymys, joka moninaisina aikoina on aiheuttanut psykologeille melkoista päänvaivaa. Yleisimmin on oletettu että pää ja aivot olisivat sen oikea asuinsija. Mutta tähän olettamukseen liittyy heti kaksinainen merkitys. Sillä tahtomatta täten lausua seurueelle...

Freja nro 20, 10.3.1840: Yhteiskunnallisten uudistusten periaatteesta

10.3.1840
Yleisen kielenkäytön mukaan on viimeisen puolen vuosisadan poliittisissa uudistuksissa erotettu toisistaan teorioihin nojaava uudistus ja maan historiaan perustuva uudistus. Politiikassakin on näin syntynyt historiallinen koulukunta. Äärimmillään se on tuominnut jokaisen uuden...

Freja nro 21, 13.3.1840: Edustuksen ja edustuksellisen yhteiskuntajärjestyksen merkityksestä

13.3.1840
Pyrimme edellisessä artikkelissa osoittamaan mikä on järjellistä yhteiskunnallisissa uudistuksissa yleensä. Siinä yhteydessä esitimme myös miten välttämätöntä on, että hallitusmuoto vastaa tietyn kansan kansallisen tietoisuuden erityistä kehitysastetta tiettynä ajankohtana. Jokainen hallitus, johon...

Freja nro 22, 17.3.1840: Edustusjärjestelmän uudistus (Ruotsia koskevan uudistusehdotuksen kritiikkiä)

17.3.1840
Kun esitämme seuraavassa lyhyen kritiikin Ruotsin edustusjärjestelmän uudistuksesta tehdyistä, painettuna julkaistuista ehdotuksista, tavoitteenamme ei ole tekstien ansioiden tai virheiden esittely sellaisenaan, vaan kuten jo aikaisemmin olemme maininneet, vain itse ehdotusten arviointi. Näin...

Freja nro 23, 20.3.1840: Edustusjärjestelmän uudistus (soveliain ehdotus)

20.3.1840
Ryhdymme tarkastelemaan uudistusehdotusta, joka on esitetty kirjasissa ”Förslag till en omfattande i laglig ordning verkställbar Representationsreform”, Sthm 1839, ja ”Svar på anmärkningarne mot Skriften etc.” (tarkoittaa äsken mainittua ”Förslagia”) sekä ”Närmare utveckling af Grunderna för detta...

Freja nro 25, 27.3.1840: Huomautuksia artikkeliin ”Edustuskysymys” Dagligt Allehandan nroissa 64, 66 ja 69

27.3.1840
Olemme muutamissa aikaisemmissa numeroissa kirjoittaneet edustusuudistuksen periaatteista. Nyt näemme Dagligt Allehandan käsitelleen artikkelissaan tällaisen uudistuksen perusteita. Kun perusteet osittain ovat vastakkaisia niille, jotka olemme yrittäneet todistaa järjellisiksi, muutamat...

Aikaväli

Dokumenttityypit