Runo Aurora von Rehausenille
1.1.1831
Ihmeellisen laulun lumousta
taivas tahtonut ei mulle suoda.
Keräsinpä sentään uskallusta
tunteeni näin Sulle julkituoda.
Mykkä tuskani jos saapuu salaa
sinne, missä pielukselle painat pään,
muista nuorukaista jonka sielu palaa,
jolta kaikki autuus kielletään.
Milloinkaan ei kukaan toinen nainen...
Tohvelitaktiikkaa, omistettu J. L. Runebergille
1.1.1831
Enkös sanonutkin sen:
sormus kätkee kytkyen.
Velirukka kiikkiin jäit,
ilos pakenevan näit.
Mihin kadotitkaan puhdin,
veljespiirin uhon tuhdin?
Kaartelithan kotkan lailla
korkeuksiin ryypyn myötä,
pelännyt et tuskaa, yötä.
Ylsit aurinkoon, vaan nyt
nyhertäen kotityötä
kehdon ääreen kyyristyt....
Pohjolaan käy tuulen tie, runo Pohjalaisen osakunnan juhlaan 19.10.1834.
19.10.1834
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Näätkö hapset hopeaiset,
kuulet voihkeet vaitonaiset?
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie,
se sano:
on jano
meillä totuuden,
me tavoitamme sen.
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Äidin sydän jyskyttääkö,
huuliin...
Helsingfors Morgonblad nro 85, 5.11.1838: Runouden valtaistuin
5.11.1838
On runouden taivas olemassa yhä, vaan rumpuin tohinalla
kappas, jos toinen tähtikupu kaartuu alla!
Ei runon ruhtinattarella istuin ole vakaa –
hän laakereiden sijaan hörhelöitä jakaa!
Sä maasi runouden puolustaja
nyt mistä sait tuon poltteen jalon,
mikä sai liekehtimään järkes valon
ja sinut...
KÄY LAATUUN ELÄMÄNKUVAUS JATKOA Tukholma 1840
1.1.1840
ENSIMMÄINEN LUKU
”Sinähän olet sanonut, että he ovat minun.”
”Kului viikkoja – – kului vuosia. Monia vuosia.” Ja kaikki oli kuten ennen. Tosin paljon oli tullut uuttakin ja paljon oli myös muuttunut, moni asia oli ikääntynyt ja haalistunut. Albertin posket olivat kalpeammat, ruusut pienten...
Runo Emilie Flygarelle
18.8.1840
[18.8.1840]
Sun kynäs hankki mainetta ympäri maailmaa,
ja kirjoillasi ihastutit koko Pohjolaa.
Siis ylpein mielin sinulle me maljan kohotamme!
Älysi toki säkenöi ja luomuksesi, mutta
sun olemukses säteilee myös naisen suloutta.
Siis armain mielin sinulle me maljan kohotamme!
On sielus puhdas,...
Sillisalaattia ja hyvästit Snellmanille, runo
31.8.1840
[elokuun lopussa 1840]
Oi Snellman, jätät Ruotsin vaarat
ja hongikoiden uljaat oksanhaarat,
käyt Saksan maahan latteaan!
Hopeavirroissa kuin vastapäivään lohi ui,
myös sinun nokkas päättävästi suuntautui
Hollannin ojamaita tutkimaan.
Surkeina ystäväsi vetistämään jää
ja kaipuun nuoli sydämemme...
Runo C. W. A. Strandbergille marraskuun lopussa 1841
30.11.1841
On taivas, missä aurinko ja tähdet leimuaa;
Ja toinen, missä tunteen lait vain vallitsee.
Mutta ihmishengen kysymykseen
vain ihmishenki vastauksen antaa
lasin ääressä, ystävyydessä J. V. S–n
[Ruotsinkielinen runo on julkaistu teoksessa Bernhard Tarschys, Talis Qualis, studentpoeten. Miljö- och...
NELJÄ AVIOLIITTOA. TAULUJA TERBURGIN TAPAAN
1.1.1842
I.
KAHDENLAISTA RAKKAUTTA
Tukholma 1842
Niin sanotusti sivistynyt ihminen suhtautuu iloon usein kuin hienosti siemailevat naisenhuulet samppanjaan – hän nauttii muutaman pisaran tietämättä onko oikein sopivaa juoda lisää, ja kun nämä pisarat ovat hivenen rohkaisseet ja hän unohtaa...
August Blanchen jäähyväisruno 23.11.1842
23.11.1842
Soliden kera saavuit,
solidi olit aina;
Solide vie sinut pois,
Soliden keralla palaat!
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- seuraava ›
- viimeinen »