Itsetietoisuus, esityö logiikan oppikirjan johdantoon
31.12.1835
Itsetietoisuus järjellisenä on välittömästi a) ajattelua ja pelkästään itsetietoisuuden käsite – ei konkreettinen persoonallisuus. Sillä vain meille itsetietoisuus on tässä kohdin yleisen ja määrätyn ajattelun ykseys. Koska itsetietoisuus kuitenkin on ”itse”, joko itsestään tai sen mukaan, joka...
YRITYS LOGIIKAN ESITYKSEKSI Ensimmäinen vihko. Helsinki 1837
1.1.1837
Non quia optimum
Sed quia unicum
[Ei koska se on parasta
vaan koska se on ainutlaatuista]
Kunnioitetulle isälleni, Kauppalaivakapteeni Christ. Henr. Snellmanille.
Ota vastaan, Rakas Isä, isällisen suopeasti tämä vähäpätöinen osoitus pojan kunnioituksesta ja rakkaudesta. Toki olin toivonut...
Sielu, esityö psykologian oppikirjaan
31.12.1837
Ihminen koostuu kahdesta erillisestä elementistä, ruumiista ja sielusta. Tämä oppi on niin yleinen, ja niin helppo myöntää, että olisi tarpeetonta tarkastella sitä sen enempää. Sitäkin tarpeettomampaa, jos joku saisi päähänsä väittää, että joka kynsi hänen sormessaan on olemukseltaan sama kuin...
FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Ensimmäinen vihko PSYKOLOGIA Tukholma 1837
30.6.1838
ESIPUHE
Olisi tuskin tarpeen laatia esipuhetta käsillä olevan kaltaiseen suppeaan teokseen, jollei se muoto, jossa filosofian alkeita ja etenkin psykologiaa aina tähän asti oppilaitoksissa on esitetty niin suuressa määrin vaikeuttaisi siirtymistä spekulatiivisempaan hengen luontoa koskevaan...
PERSOONALLISUUDEN IDEAN SPEKULATIIVISEN KEHITTELYN YRITYS Tübingen 1841
1.1.1841
ALKUSANAT
Jotta tämä kirjanen ei jäisi ilman asiaan kuuluvia alkusanoja, tekijä käyttää tilaisuutta hyväkseen sanoakseen jotain teoksesta ja hiukan enemmän itsestään.
Jos teoksessa sanottaisiin jotain, mitä käsitellystä aiheesta ei vielä toistaiseksi ole sanottu eikä kuultu, silloin se vastaisi...
Senaatin esitys rahajärjestelmän muutoksista, konsepti
30.8.1865
Koska useat pakottavat syyt ovat viivästyttäneet ajankohtaa, jolloin hopeanvaihto ilman ehtoja voidaan aloittaa Suomen Pankissa, ja jolloin Teidän Keisarillisen Majesteettinne armollisesti vahvistama markka- ja pennimääräinen metalliraha tulee maassa ainoaksi laillisesti käyväksi maksuvälineeksi,...
Esitys hallitusmuodoksi, lausunto senaatin täysistunnossa 31.1.1866 (sub secreto)
31.1.1866
Tästä pykälästä keskusteltaessa lausui senaattori Snellman, jonka kantaan senaattorit Rotkirch, Viktor Furuhjelm, Clas Nordenheim sekä Mauritz Wilhelm Nordenheim yhtyivät, seuraavaa:
”Alamaisimmin rohkenen kiinnittää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista huomiota siihen, että 1. pykälän...
Esitys vaihtorahan lyömisestä täysiarvoisena, konsepti
15.5.1866
Senaatin esitys vaihtorahan lyömisestä täysiarvoisena perustunee pääasiallisesti siihen, että Venäjän vaihtorahan pakkokurssin lakkauttamista anottaessa katsottiin sopivaksi samalla peruuttaa maassa kaiken vajaapitoisen hopeavaihtorahan käypyys.
Periaatteelliselta kannalta voidaan myös pitää...
Haarakonttoreiden riittämättömät setelimäärät 1866, huomautus Suomen Pankin johtokunnalle
30.12.1866
Valtiovaraintoimituskunnan saatua tietää, että tämän kuun 1. päivänä Suomen Pankin konttoreissa toimitetuissa tarkastuksissa on todettu, että 3 ja 1 markan seteleitä on niissä ollut varalla kehnosti, niin että Porin konttorissa tehdyssä inventaariossa jälkimmäisiä oli vain 191 kappaletta, ja...
