FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Toinen vihko LOGIIKKA Tukholma 1840
31.12.1840
ESIPUHE
Vaikkei tämän Alkeiskurssin ensimmäinen vihko saanutkaan sitä menestystä, jonka tekijä oli asettanut jäljellä olevien vihkojen julkaisemisen ehdoksi, rohkenee hän silti luottaa siihen, ettei teos hänen isänmaassaan jäänyt hyödyttömäksi. Nyttemmin näyttää Ruotsissakin nuorison...
FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Kolmas vihko OIKEUSOPPI Tukholma 1840
31.12.1840
ESIPUHE
Usein valitetaan sitä, kuinka vaikea hegeliläiseen spekulaatioon on päästä sisälle ja siksi tekijä suositteleekin lukijaa aloittamaan tästä kolmannesta osasta. Oikeusoppi nimittäin koostuu jo tutuista ja objektiivisesti olemassa olevista määrityksistä ja sen vuoksi ajattelu saa niistä...
PERSOONALLISUUDEN IDEAN SPEKULATIIVISEN KEHITTELYN YRITYS Tübingen 1841
1.1.1841
ALKUSANAT
Jotta tämä kirjanen ei jäisi ilman asiaan kuuluvia alkusanoja, tekijä käyttää tilaisuutta hyväkseen sanoakseen jotain teoksesta ja hiukan enemmän itsestään.
Jos teoksessa sanottaisiin jotain, mitä käsitellystä aiheesta ei vielä toistaiseksi ole sanottu eikä kuultu, silloin se vastaisi...
Luoton jakaminen vuonna 1866, suunnitelma Suomen Pankin johtokunnalle
30.12.1866
Niistä 564 870 markasta, joita Suomen Pankki on perimässä, on vain 33 856 mk erääntynyt ennen vuotta 1859.
Niistä 4 444 544 markasta, jotka lankeavat Hypoteekkirahaston osalle, on vain 22 803 markkaa peräisin kyseiseltä ajalta.
Nähdään siis, että liiallinen antolainaus alkoi vuonna 1859.
Asetus...
Haarakonttoreiden riittämättömät setelimäärät 1866, huomautus Suomen Pankin johtokunnalle
30.12.1866
Valtiovaraintoimituskunnan saatua tietää, että tämän kuun 1. päivänä Suomen Pankin konttoreissa toimitetuissa tarkastuksissa on todettu, että 3 ja 1 markan seteleitä on niissä ollut varalla kehnosti, niin että Porin konttorissa tehdyssä inventaariossa jälkimmäisiä oli vain 191 kappaletta, ja...
