Runo Aurora von Rehausenille
1.1.1831
Ihmeellisen laulun lumousta
taivas tahtonut ei mulle suoda.
Keräsinpä sentään uskallusta
tunteeni näin Sulle julkituoda.
Mykkä tuskani jos saapuu salaa
sinne, missä pielukselle painat pään,
muista nuorukaista jonka sielu palaa,
jolta kaikki autuus kielletään.
Milloinkaan ei kukaan toinen nainen...
Tohvelitaktiikkaa, omistettu J. L. Runebergille
1.1.1831
Enkös sanonutkin sen:
sormus kätkee kytkyen.
Velirukka kiikkiin jäit,
ilos pakenevan näit.
Mihin kadotitkaan puhdin,
veljespiirin uhon tuhdin?
Kaartelithan kotkan lailla
korkeuksiin ryypyn myötä,
pelännyt et tuskaa, yötä.
Ylsit aurinkoon, vaan nyt
nyhertäen kotityötä
kehdon ääreen kyyristyt....
Pohjolaan käy tuulen tie, runo Pohjalaisen osakunnan juhlaan 19.10.1834.
19.10.1834
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Näätkö hapset hopeaiset,
kuulet voihkeet vaitonaiset?
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie,
se sano:
on jano
meillä totuuden,
me tavoitamme sen.
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Äidin sydän jyskyttääkö,
huuliin...
Helsingfors Morgonblad nro 85, 5.11.1838: Runouden valtaistuin
5.11.1838
On runouden taivas olemassa yhä, vaan rumpuin tohinalla
kappas, jos toinen tähtikupu kaartuu alla!
Ei runon ruhtinattarella istuin ole vakaa –
hän laakereiden sijaan hörhelöitä jakaa!
Sä maasi runouden puolustaja
nyt mistä sait tuon poltteen jalon,
mikä sai liekehtimään järkes valon
ja sinut...
Runo C. W. A. Strandbergille marraskuun lopussa 1841
30.11.1841
On taivas, missä aurinko ja tähdet leimuaa;
Ja toinen, missä tunteen lait vain vallitsee.
Mutta ihmishengen kysymykseen
vain ihmishenki vastauksen antaa
lasin ääressä, ystävyydessä J. V. S–n
[Ruotsinkielinen runo on julkaistu teoksessa Bernhard Tarschys, Talis Qualis, studentpoeten. Miljö- och...
Kustannussopimus 21.12.1841
21.12.1841
Täten luovutan Herra Kirjakauppias Carl Looströmille kustannusoikeuden ensimmäiseen painokseen kirjoittamastani teoksesta ”Tyskland, skildringar och omdömen från en resa 1840–1841” [”Saksa. Kuvauksia ja arviointeja matkalta 1840–1841”], sovittua tekijänpalkkiota vastaan, joka on kaksikymmentäviisi...
Lahjoitusmaatilojen lunastaminen valtionlainalla, lausunto senaatin täysistunnossa 6.2.1865
6.2.1865
…jolloin senaattori Snellman ilmoitti mielipiteensä kirjallisena: Koska Hänen Keisarillisen Majesteettinsa tätä asiaa koskevassa armollisessa esityksessä säädyille on myös ehdotettu kotimaista lainaa keinona lahjoitusmaatilojen lunastamiseksi, ja säädyt ovat vaihtoehtoisena hyväksyneet tämän keinon...
Protokollasihteerin viran täyttö senaatin talousosastossa (esimerkki korkean virkamiehen nimityksestä), lausunto senaatin talousosastossa 14.2.1865
14.2.1865
…jolloin senaattori Snellman lausui seuraavaa: Harkitessaan hakijoiden virkaikiä senaattori katsoi, että hänen tulee asettaa ehdolle: ensimmäiselle sijalle: kanslisti, protokollasihteeri Hjelt, joka tultuaan merkityksi kirjoihin 19. joulukuuta auskultanttina Turun hovioikeuteen on 22. tammikuuta...
Alempien virkamiesten palkankorotuksista valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä, lausunto talousosastossa 16.2.1865 (sub secreto [salainen])
16.2.1865
12. Kun nyt ne lisäykset, joita senaatti aiemmin oli päättänyt anoa, on merkitty pöytäkirjaan, katsoi senaattori velvollisuudekseen ilmoittaa, että ne menojen lisäykset, jotka Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on jo hyväksynyt, ja ne, joista senaatti on ennen tätä tehnyt alamaisen anomuksen,...
Kotšubein lahjoitusmaatilan myyminen, lausunto senaatin talousosastossa 2.3.1865
2.3.1865
…toi senaattori Snellman esiin seuraavan eroavuuden: Senaattori oli tiettyjen erityisten syitten nojalla samaa mieltä siitä, että kyseisten tilojen lunastamisen kruunun laskuun tulisi tapahtua, vaikka niistä vaaditun kauppahinnan kerralla maksaminen nykyoloissa kävisikin kruunulle raskaaksi, kun...
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- seuraava ›
- viimeinen »
