Litteraturblad nro 2, toukokuu 1847: Totuus
1.5.1847
Totuus kun taivainen eessämme loisti,
Harhat ja houreet se mielestä poisti.
Puolesta sen myös kuolla voi,
Uljaasti elää ja kuolla voi.
Voimamme, intomme annoimme sille,
Soturin valan me vannoimme sille
Sydämin täysin ja sieluinkin,
Väkevin sydämin, sieluinkin.
Totuuden tuskat lannistaa voisko,...
Niin kului vuodet nopeaan, runo Johanna Lovisa Snellmanin 20-vuotissyntymäpäivänä
1.1.1848
Niin kului vuodet nopeaan,
nuo kaksikymmentä.
– Ne unelmaasi oli vaan
tuoksuista, keväästä.
Sä saman verran vielä näät
Vuosia, elämää,
Ne on kuin aallot kuohupäät,
Kuin virtaa vierivää.
Talveksi vaihtuu syksykin,
ja viimat hyytävät
Kehystää hopeesuortuvin
Poskesi kelmeät.
En kulje enää...
Elon vaiheet kaikki kokee, runo
10.12.1860
Elon vaiheet kaikki kokee
Onnetar kun jakaa valtaa;
Kunniaa, tuskaa sattumalta
Syytää jumalatar sokee.
Hetken loisto sammuu kohta,
Ylhäisien imartelu
Kunnian kukkuloille johtaa,
Vallasta käy riita, melu.
Kelpo mies ei sorru moiseen,
Pyrkii tasapainoon mielen.
Mykistää hän myrkkykielen,
Tähtää...
Luonnos hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen valtion väliseksi sopimukseksi, konsepti
30.12.1866
Suomen Hypoteekkiyhdistys luovuttaa täten Suomen valtiolle yhteensä miljoona viisisataatuhatta markkaa, osoituksen mukaisesti nostettavaksi Suomen Pankista Hypoteekkiyhdistyksen pankkiin tallentamista varoista; ja sitoutuu Suomen hallitus Hänen Majesteettinsa Keisarin [päivämäärä puuttuu] päivänä...
