Litteraturblad nro 2, toukokuu 1847: Totuus
1.5.1847
Totuus kun taivainen eessämme loisti,
Harhat ja houreet se mielestä poisti.
Puolesta sen myös kuolla voi,
Uljaasti elää ja kuolla voi.
Voimamme, intomme annoimme sille,
Soturin valan me vannoimme sille
Sydämin täysin ja sieluinkin,
Väkevin sydämin, sieluinkin.
Totuuden tuskat lannistaa voisko,...
Niin kului vuodet nopeaan, runo Johanna Lovisa Snellmanin 20-vuotissyntymäpäivänä
1.1.1848
Niin kului vuodet nopeaan,
nuo kaksikymmentä.
– Ne unelmaasi oli vaan
tuoksuista, keväästä.
Sä saman verran vielä näät
Vuosia, elämää,
Ne on kuin aallot kuohupäät,
Kuin virtaa vierivää.
Talveksi vaihtuu syksykin,
ja viimat hyytävät
Kehystää hopeesuortuvin
Poskesi kelmeät.
En kulje enää...
Mies päivä päivältä käy vanhemmaksi
5.1.1850
Mies päivä päivältä käy vanhemmaksi
Ja veri suonissansa haaleaksi.
Ei enää neitosia halaa harmaapää
Paitsi nyt ehkä kuutta, seitsemää,
Joista jo kaksi kuuluu rouvassäätyyn
Ja loputkin pian alttarille päätyy.
On rattonsa ainoa viimein
Tervehdys laatia riimein.
Näin koristaa kuivan kirjeensä helman:...
Aika itsevaltias
5.1.1850
Aika, itsevaltias
peittää surun, tuskan uomat
ilon lehvin, kukkasin.
Ruusut, riemastuksen tuomat,
muokkaa piikein terävin
uudet versot sielustas.
Maltathan siis, kulta;
kohta versoo tuore multa.
Ei ole huolta
5.1.1850
[alun perin suomeksi kirjoitettu]
Tyttäriä Suomenmaan
Ei oo tämmöstä monta.
Huolta ej oo ollenkaan,
Ej syäntä onnetonta!
Lepikössä mä laulelen
Linnut ääneni kuulee
Kukkaisill’ naureskelen
Mitä hän nuotkin luulee?
Äiti kyllä on sanonut
”Pojat sulle pahaa tekee”!
En oo heistä huolinut
Kuka heit’...
Lempeät henget kehtos äärellä
5.1.1850
Lempeät henget kehtos äärellä
Ruokki sieluasi hentoa,
Siivillään suojas elämäsi lentoa
Ohjaten oikeaan sen tyrskyissä.
Älys ja sydämesi lämmöstä,
Hymystä huulien ja katsannon,
Kaikesta mikä hurmaavinta on
Saat kiittää haltiatarhenkiä;
Uskon saithan korkeampaan voimaan,
Rakkauteen ylevimpään...
Oi Luoja, maailmoiden valtias
5.1.1850
Oi Luoja, maailmoiden valtias
ja sydämien paimen laupias,
nyt kuule kuinka sua rukoilen:
Lähetä rauha rintaan ihmisen.
Soit hälle jalon, hyvän sydämen.
Hyvyyden töissä sykkivän suo sen,
ettei se eksyis teille turhuuden,
vilinään, humuun harhain maallisten.
Sen rakkauden jonka lupas Hän,...
Ruusuilla koristat
5.1.1850
Ruusuilla koristat
Seutumme ankeat,
On juhla nyt.
Älyn ja sulouden
Kiedot kuin tanssien
Seppeleeks kaikkien,
On juhla nyt.
Laulua, iloa
Jaksathan vaalia
Maassamme myös.
Polkusi johtakoon
Lämpöön ja aurinkoon!
Kaikkien kiitokset
Saakoon sun työs.
Unhossa uurastetaan
Kolkissa syntymämaan...
Salomon viisaudessaan ties
5.1.1850
Salomon viisaudessaan ties:
”Tuhannen joukosta ei nainen ainutkaan
Hyvä ja viisas ole, ja yksi ainut mies.”
Tämä ei totta liene päällä maan.
Noin suuri joukko uupumaan
Maalliset voimat varmaan saa,
Ja järkeä jos puuttuu
Etsijä suuttuu
Tuhannen joukosta jos nainen yksikään
Ei pysty miestänsä...
Runo E. A. Ingmanille 6.2.1850
6.2.1850
Nykytieteistä sen sinä oppia sait:
Kaikki on kemiaa, mekaniikkaa.
Luomakuntaa säätelee fysiikan lait,
Joka kiveä, kasvia, iikkaa.
Pian kenties ihminen muotonsa saa
Lasiputkissa, aihioissa.
Kovin elottomalta se vaikuttaa,
Syke rakkauden kun on poissa!
Olet kokeesi monasti toistanut,
Kemiako on...