SPANSKA FLUGAN Sectio antepenultima 1839
1.1.1839
[viimeistä edellistä edeltävä osa]
Nöyrin palvelijasi, sinä armollinen lukija, on usein Jean Paulin Leibgeberin tavoin tuumaillut, että kuuluisuus ei kuuluisuutta ansaitse ja tämän tavoin päättänyt, ettei tartu kynään tullakseen suunnattoman tunnetuksi. Jos kuitenkin Sinun, armollinen lukija,...
Helsingfors Tidningar nro 92, 20.11.1839, 6. liite: Vastaus herra Frans Ludvig Schaumanin artikkeliin Helsingfors Tidningarin liitteessä keskiviikkona 23. lokakuuta 1839
20.11.1839
Oi itserakkaus, kuinka syvälle oletkaan juurtunut ihmissydämeen? Mitä tulehduksia syntyykään, kun sinua loukataan ja millaiseksi muututkaan, kun sinua ärsytetään: pienimmästäkin haavasta tulet ahnaaksi sudeksi, tai vielä pahempaa, haukkuvaksi koiraksi! Sinä, vain sinä olet syypää siihen, että herra...
Freja nro 97, 6.12.1839: Hegel Fyrisjoen rannalla
6.12.1839
Ruotsin kirjallisille lehdille ja aikakauskirjoille on aina ollut ominaista, että kun suinkin on ollut aihetta mainita Hegelin nimi, ne ovat hyökänneet hänen oppinsa kuivaa dialektiikkaa ja rationalismia vastaan ja tuominneet sen egoistiseksi, mutta samalla sellaiseksi, että se tuhoaa täysin...
Freja nro 98, 10.12.1839: Hegel ja Eos
10.12.1839
Emme tahdo takertua seuraavan kaltaisiin saksalaisilta esikuvilta lainattuihin makupaloihin: ”Hegelin filosofian juhlapuku on repeytynyt riekaleiksi ja joutunut monien käsiin. Miten kirjavia nämä lumput lienevätkään, ne eivät silti riitä peittämään alastomia paikkoja.” Luomme mieluummin tutkivan...
Freja nro 99, 13.12.1839: Eoksen esteettinen kaaos
31.12.1839
Lyhyen artikkelimme otsikkoa voisi pitää liian karkeana pilana, ellei Eos olisi antanut taiteen tuomarina sekä teorian että käytännön alalla liiankin selviä näytteitä epäjohdonmukaisuudesta ja mielivaltaisuudesta. Täysin perustellusti voi Eoksen numeroissaan 52 ja 53 esittämää kaunotaiteen teoriaa...
Freja nro 101, 20.12.1839: Kirjallisuutta, arvostelu teoksesta Gustaf Lindorm
20.12.1839
”Gustaf Lindorm”. Ruotsalainen alkuperäisteos, ”Waldemar Kleinin” ja ”Representantenin” tekijän kirjoittama. Kolme osaa. Tukholma, l839.
(Kabinetts-bibliotheket.)
Eos-lehden numerossa 67 julkaistun arvostelun ja numerossa 76 julkaistun vastineen johdosta.
Emme väitä etteikö Eos olisi tehnyt...
Freja nro 1, 3.1.1840: Sanomalehden toimitusten moraalisesta vastuusta
3.1.1840
Aftonbladet on eri artikkeleissa puhunut suuria sanoja siitä, miten välttämätöntä Frejan on nimetä moraalisesti vastuullinen toimittaja – ja kuinkas muuten! Dagligt Allehanda kumartaa nöyrästi mahtavan suosijansa syville viisauksille: ”Juuri niin”. Aftonbladetin purkauksista päätellen näiden...
Freja nro 4, 14.1.1840: Ihmisoikeus ja luonnon laki
14.1.1840
Toisinaan hämmästyy nähdessään miten meillä esitetään väittämiä ja oppeja, jotka osoittavat paitsi käsitteiden sekaannusta, myös suurta tietämättömyyttä historiasta ja sen opetuksista. Poliittiset kirjoittajamme vaativat ”ihmisoikeutta” ja luulevat, että ovat saattamassa sitä voimaan. Samalla he...
Freja nro 7, 24.1.1840: ”Punaisten nauharuusukkeiden” solmu nro –17
24.1.1840
Miten herttaisen herkkä onkaan naisen mieli, niinkin ”syvämietteisen” daamin kuin Sara Widebäckin. Rohkenimme artikkelissamme Ihmisoikeus ja luonnon laki mainita kaunokaisen nimen, ja heti kuiskasi itserakkaus hänen korvaansa, että artikkeli koskettelee vain ”tiettyjä keskusteluja teoksessa 'Käy...
Missä sielu sijaitsee? psykologinen tutkielma Aganippisen seuran kirjallisuuslehdessä
15.1.1840
Missä sielu sijaitsee on kysymys, joka moninaisina aikoina on aiheuttanut psykologeille melkoista päänvaivaa. Yleisimmin on oletettu että pää ja aivot olisivat sen oikea asuinsija. Mutta tähän olettamukseen liittyy heti kaksinainen merkitys. Sillä tahtomatta täten lausua seurueelle...
- 1
- 2
- 3
- 4
- seuraava ›
- viimeinen »
