Runo Aurora von Rehausenille
1.1.1831
Ihmeellisen laulun lumousta
taivas tahtonut ei mulle suoda.
Keräsinpä sentään uskallusta
tunteeni näin Sulle julkituoda.
Mykkä tuskani jos saapuu salaa
sinne, missä pielukselle painat pään,
muista nuorukaista jonka sielu palaa,
jolta kaikki autuus kielletään.
Milloinkaan ei kukaan toinen nainen...
Tohvelitaktiikkaa, omistettu J. L. Runebergille
1.1.1831
Enkös sanonutkin sen:
sormus kätkee kytkyen.
Velirukka kiikkiin jäit,
ilos pakenevan näit.
Mihin kadotitkaan puhdin,
veljespiirin uhon tuhdin?
Kaartelithan kotkan lailla
korkeuksiin ryypyn myötä,
pelännyt et tuskaa, yötä.
Ylsit aurinkoon, vaan nyt
nyhertäen kotityötä
kehdon ääreen kyyristyt....
Pohjolaan käy tuulen tie, runo Pohjalaisen osakunnan juhlaan 19.10.1834.
19.10.1834
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Näätkö hapset hopeaiset,
kuulet voihkeet vaitonaiset?
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie,
se sano:
on jano
meillä totuuden,
me tavoitamme sen.
Pohjolaan käy tuulen tie,
tervehdykset sinne vie!
Äidin sydän jyskyttääkö,
huuliin...
Muistiinpanoja logiikan esitystä varten syksyllä 1837
31.12.1837
Ensimmäinen vihko
[Johdanto § 2]
1). Ei ainoastaan siten, että toinen on subjektina ja toinen objektina, vaan kummankin pitää olla näiden molempien puolien ykseys – subjekti – objekti.
[§:n 4 ja 5 välissä]
1). 17 §:n huomautuksessa mainitaan, että logiikka on sama kehitys kuin mainittu...
Helsingfors Morgonblad nro 85, 5.11.1838: Runouden valtaistuin
5.11.1838
On runouden taivas olemassa yhä, vaan rumpuin tohinalla
kappas, jos toinen tähtikupu kaartuu alla!
Ei runon ruhtinattarella istuin ole vakaa –
hän laakereiden sijaan hörhelöitä jakaa!
Sä maasi runouden puolustaja
nyt mistä sait tuon poltteen jalon,
mikä sai liekehtimään järkes valon
ja sinut...
Runo Henrik ja Carolina Borgströmin kultahääpäivänä 17.7.1877
17.7.1877
Elon myrskyn myllertäissä
Sydämes kun vuotaa verta,
Taistoissa et jaksa näissä,
Turvan löydät joka kerta
Täältä valkamasta kodin
Jota silvota ei sodin,
Luona rakkaan puolisosi
turvasi on täysi tosi.
Oi turva ihana,
Oi turva ihana!
Kepeä on onni mainen,
Tuulen myötä haihtuvainen.
Milloin huolten...
Ruusun lailla posket hohtaa, runo Alma Sofia Almbergille
5.4.1878
Ruusun lailla posket hohtaa,
Ihastuneen katseen kohtaa.
Lakastuttaa rusohuulet
Syksyn, talven kylmät tuulet.
Hyvyys sydämessä pitää,
Tasoitusta tielles tuottaa.
Voimaan hellyyden voit luottaa;
Taivaassa sen siemen itää.