Lisäys maljapuheeseen F. Cygnaeukselle kesäkuussa 1832, luonnos
1.6.1832
Niin vapaus! Kannattakaamme sitä; mutta ei sen lajin vapautta, jonka huutaminen nyt on päivän iskusana, sellaista vapautta jota harhauttavat joutavat maailmanparantajat, jotka vaikkakin hyvää tarkoittaen paljastavat kevytmielisyytensä ja mielettömyytensä yrittäessään sitkeästi ja pitkällisesti...
Osakunnan kunnian merkityksestä [1832], puheluonnos
1.1.1832
Olemme kokoontumisissamme kuulleet monen kysyvän mikä on Osakunnan kunnia? olemme kuulleet sen arvioiden osoittavan melkoista harkitsemattomuutta, ilman että kukaan edes olisi yrittänyt vastata kysymykseen tai oikaista näitä ajattelemattomia/motivoimattomia huudahduksia. Seikka on varsin kiintoisa...
Muistopuhe Johan Jakob Peuronille 4.1.1835, konsepti
4.1.1835
Ihmissydän-paralle on nujertavaa erkaantua täältä vailla jälkeen jääneiden kaipausta, ilman ystävien kyyneliä. Niin tottuneena näkemään elämän polun tarjoavan ilon kukkia ainoastaan kun sitä kostutetaan näillä surun uhrilahjoilla, ihminen pitää ihanana ajatusta, että hänen hautansakin niillä...
Seurueelle nuorukaisia ja nuoria naisia 1830-luvun puolivälissä, puhekonsepti
31.12.1835
Puheeni seurueelle ylväitä ruskeafrakkisia nuorukaisia sekä daameja (nuoria) kanooneineen ja kalvaine poskineen, pidetty kamarissani vieraiden tanssiessa rajuilman vallitessa ikkunoiden ulkopuolella ja tulen palaessa takassa.
Eivätkö säkenöikin Taivaan kiiltomadot valaistakseen sen Tulipallon...
Muistiinpanoja logiikan esitystä varten syksyllä 1837
31.12.1837
Ensimmäinen vihko
[Johdanto § 2]
1). Ei ainoastaan siten, että toinen on subjektina ja toinen objektina, vaan kummankin pitää olla näiden molempien puolien ykseys – subjekti – objekti.
[§:n 4 ja 5 välissä]
1). 17 §:n huomautuksessa mainitaan, että logiikka on sama kehitys kuin mainittu...
Hufvudstadsbladet nro 14, 18.1.1871: Puhe Suomen lehdistön satavuotisjuhlassa
18.1.1871
Ryhtyessäni täyttämään saamaani tehtävää joudun heti alkajaisiksi hämmennyksen valtaan. Saadakseni huomiota muutaman silmänräpäyksen ajaksi minun pitäisi ehkä aloittaa puhuttelemalla kuulijoita: ”Hyvät herrat!” Onneksemme näemme täällä kuitenkin myös naisia kaunistamassa läsnäolollaan tätä juhlaa....
Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1871
16.3.1871
[suomeksi]
Seuran juhlapäivän tavallisiin menoihin kuuluu, että seuran esimies muutamilla sanoilla muistuttakoon läsnäolevaisia seuran tarkoituksista ja työstä näiden tarkoitusten toteutumiseksi.
Näin minäkin vuorostani tehdessäni en unhota, että meille kaikille täällä läsnäolevaisille ruotsin...
Puhe Vilhelmin päivänä 6.4.1871, konsepti
6.4.1871
Kiitän Teitä tervehdyskäynnistänne. On aina ilahduttavaa havaita, ettei ole jäänyt nuorisolta täysin unohduksiin. – Tämä päivä on tuonut mukanaan pienen muistuman talvesta, vaikka tämä aika onkin toiveiden aikaa, vie ajatukset runsaisiin satoihin. Toivon ajan herättävän nuorissakin voimissa...
Puhe Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871
29.4.1871
Kaukana niiden suurten poliittisten mullistusten tapahtumapaikoilta, joiden sotainen kumu on kaikunut kautta Euroopan, Suomen kansa vähäisyytensä ja sijaintinsa vuoksi joutuu ainoastaan sivusta seuraamaan, mitä tulevaisuus mahtaa myös sen itsensä osaksi tuoda. Yksikään eurooppalaiseen...
Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872
16.3.1872
[suomeksi]
Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole...
