Julkisten opetuslaitosten paremmuudesta [1832], luonnos lehtikirjoitukseksi
1.1.1832
Vaikka julkisten opetuslaitosten paremmuus kaikenlaiseen yksityisopetukseen verrattuna pitäisi olla jo jokseenkin selvä asia, tämän artikkelin kirjoittaja on kuitenkin meidän maassamme kuullut asiasta erilaisia käsityksiä. Milloin kuulee esitettävän vain julkisten koulujen vastaisia ennakkoluuloja...
Taiteesta, hahmotelma kannanotoksi J. L. Runebergin artikkeliin Helsingfors Morgonbladissa 22.7.1833
22.7.1833
On selvää, että ainoastaan nerous tuottaa esteettisesti kaunista. Mitä nerous on? Tätä on tavallisesti yhtä mahdoton selvittää ja sanoin ilmaista kuin kysymystä taidetuotteen kauneudesta. Kukaan ei kuitenkaan ole niin kovaosainen, etteikö nauttisi kauniista, jollei nurja kasvatus ole tukahduttanut...
Svenska Litteratur-Föreningens Tidning nrot 28 ja 29, 13.7. ja 20.7.1836: P. D. A. Atterbomin kirjoituksia. 1. osa, arvostelu
31.12.1836
Myös otsikolla: Tutkimuksia filosofian historiasta ja järjestelmästä jne. Upsala, Palmblad & C. 1835. 552 sivua. 8:0.
On olemassa arvosteluja, joita voidaan hyvin verrata akateemisten väitösten yhteydessä tavallisiin oppositiones honoris gratia [kunnian vuoksi esitettyihin vastalausumiin]....
Muistiinpanoja logiikan esitystä varten syksyllä 1837
31.12.1837
Ensimmäinen vihko
[Johdanto § 2]
1). Ei ainoastaan siten, että toinen on subjektina ja toinen objektina, vaan kummankin pitää olla näiden molempien puolien ykseys – subjekti – objekti.
[§:n 4 ja 5 välissä]
1). 17 §:n huomautuksessa mainitaan, että logiikka on sama kehitys kuin mainittu...
Helsingfors Morgonblad nrot 11 ja 12, 8.2. ja 12.2.1838: Arvostelu Fred. Cygnaeuksen teoksesta Jääkynttilät
8.2.1838
Jääkynttilät. Useita osia sisältävä lentokirjanen, julkaisija Fredr. Cygnaeus. Ensimmäinen vihko. Helsingissä, G. O. Wasenius 1837. 129 sivua. 8:o. (Vaikka Jääkynttilät on jo arvosteltu Morgonbladetissa, on toimitus katsonut tarpeelliseksi vielä liittää mukaan tämän arvostelun, hyväksymättä...
Finlands Allmänna Tidning nro 35, 11.2.1839: Henrik Ervast (muistokirjoitus)
11.2.1839
Yhteiskunnissa, jotka luonnon tarjoamien suurempien etujen ja suotuisien olosuhteiden ansiosta pääsevät osallistumaan maailmanhistorian kehitykseen, on myös lahjakkuudelle tarjolla suuremmat toimintamahdollisuudet ja niiden merkkimiesten nimiin liittyy koko ihmiskunnan kannalta tärkeitä asioita....
Saima nro 1, 4.1.1844
4.1.1844
Sanomalehdistä ylipäänsä ja Saimasta erityisesti
Saimalla on kunnia esittäytyä arvoisalle yleisölle juuri sellaisena kuin miltä se nyt näyttää, koko sydämestään toivoen, että samaisen arvoisan yleisön vaatimukset olisivat yhtä vähäiset kuin hänen omansakin. Hän uskaltaa toivoa tätä erityisesti...
Maamiehen Ystävä nro 1, 5.1.1844
5.1.1844
Mitä Maamiehen Ystävällä on sanomista
M. Y. (tulee kontti selässä pirtin ovesta sisään). Talonpoika (istuu pöyän takana, reuhka päässä, kärsä suussa).
Maamieh. Ystävä: Jesus tänne!
Talonpoi. Jesus hyvä!
M. Y. (Lyöpi kintailla lumen saappaistaan).
T. (Korvantakustaansa kynsittelee): Mistä vieras...
Saima nro 2, 11.1.1844
11.1.1844
Työtätekevien luokkien historia
Työtätekevien luokkien historia on jotain niin uutta, että joku voisi luulla otsikkomme tarkoittavan pikemmin näitä luokkia varten kirjoitettua yleistä historiaa kuin kertomusta, jonka sankareita ne itse ovat. Tähän asti historia on ollut kuninkaitten, ritareiden,...
Maamiehen Ystävä nro 2, 13.1.1844
13.1.1844
Eiköhän Suomenmaassa ihmisiä ollut ennen kuin
suomalaiset tänne tulit?
Ihmeteltävä asia se kyllä on, kuinka ihmisen lapset ovat joutuneet joka maan paikkaan. Ei siitä vielä ole neljä sataa vuotta, kuin toinen puoli maanpiiriä ei tiennyt toisesta yhtäkän sanaa. Silloin vasta lähettiin meidän...
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- seuraava ›
- viimeinen »
