Opiskelijan muutamista olosuhteista yliopistossa, esitelmä Pohjalaisessa osakunnassa 3.11.1833
3.11.1833
Vastaan varmaankin huonosti saamaani tehtävään valitsemani aiheen suhteen. Ehkä odotettiin, että aihe olisi puhtaasti tieteellinen. Toisaalta tuntiessani kykenemättömyyteni tähän, toisaalta tämän päivän kokoontumisen haastamana, ehkä myös ajan pienimpäänkin vaikuttavan hengen johdattamana, jo...
Johdanto logiikan luentosarjaan syksyllä 1835, luentokäsikirjoitus
1.9.1835
Hyvät Herrat! Minun on tuskin tarpeen logiikan ollessa yhteisen tutkimuksemme kohteena muistuttaa teitä siitä, että logiikka sellaisena kuin Hegelin nerous sen on esittänyt, toisin sanoen siinä kehitysvaiheessa, jonka varassa meidän aikamme spekulaatio on, ansaitsee tieteen nimen. Vieläkin...
Particula tertia: oppi käsitteestä 1835–36, katkelma luentokäsikirjoituksesta
31.12.1835
5.
Jos vielä yrittäisimme ilmaista subjektiivisen ja objektiivisen logiikan suhteen, niin kiinnittäisimme huomiota siihen, että käsite on olemisen ja olemuksen totuus, että siten käsitteen opissa näiden käsitteen abstraktioiden pitää esiintyä todessa merkityksessään, käsitteen välttämättöminä...
Itsetietoisuus, esityö logiikan oppikirjan johdantoon
31.12.1835
Itsetietoisuus järjellisenä on välittömästi a) ajattelua ja pelkästään itsetietoisuuden käsite – ei konkreettinen persoonallisuus. Sillä vain meille itsetietoisuus on tässä kohdin yleisen ja määrätyn ajattelun ykseys. Koska itsetietoisuus kuitenkin on ”itse”, joko itsestään tai sen mukaan, joka...
MIETTEITÄ LEIBNIZIN FILOSOFISEN OPIN HISTORIALLISESTA MERKITYKSESTÄ (väitöskirja) 15.6.1836
15.6.1836
Vaikka kaikki historiatiede on täynnä oppia ja suloutta, niin jotkin sen tosiasiat ovat muita tärkeämpiä tutkijoille ja muita sopivampia ihmismielen opetukseen. Tiedämme että asioiden arviointi on eri aikoina erilainen ja huomaamme helposti, että arviointi määräytyy sen ajan hengestä, jona ao....
Filosofian järjestelmästä syksyllä 1836, luonnos johdannoksi luentoihin
30.9.1836
Hyvät herrat. Tieteen määritelmä edellyttää aina tietoa itse tieteen sisällöstä. Niinpä matematiikka määritellään suureopiksi, kemia kappaleiden taipumusten opiksi, teologia ihmisen ja jumaluuden suhteen opiksi jne. Ymmärrämme, että nämä määritelmät jo edellyttävät sen, mitä suure, taipumus,...
Johdanto filosofian alkeiskurssiin keväällä 1837, luonnos
1.1.1837
Minun ei pidä laajalla esipuheella väsyttää Herrojen kärsivällisyyttä. Haluaisin mainita vain muutaman sanan tulevasta luentosarjastamme. – Valitsen tähän tarkoitukseen vanhan teeman, jonka mukaan tieteessä ei ole kuninkaan tietä, joka takaisi, ettei meidän hankkeemme sisällä mitään vanhan opin...
YRITYS LOGIIKAN ESITYKSEKSI Ensimmäinen vihko. Helsinki 1837
1.1.1837
Non quia optimum
Sed quia unicum
[Ei koska se on parasta
vaan koska se on ainutlaatuista]
Kunnioitetulle isälleni, Kauppalaivakapteeni Christ. Henr. Snellmanille.
Ota vastaan, Rakas Isä, isällisen suopeasti tämä vähäpätöinen osoitus pojan kunnioituksesta ja rakkaudesta. Toki olin toivonut...
Psykologian luentoja syksyllä 1837, käsikirjoitus
31.12.1837
1. luento
Hyvät herrat. Aloitan nämä luennot vailla liiempää rohkeutta – tunnustan, että vähäinen rohkeuteni on seurausta luentojen seuraamiseen halukkaiden pienestä määrästä. Tilanne on sitäkin vähemmän ilahduttava, kun nämä luennot määritettiin johdannoksi filosofian järjestelmää käsittelevään...
