Dokumentit

Runo Aurora von Rehausenille

1.1.1831
Ihmeellisen laulun lumousta taivas tahtonut ei mulle suoda. Keräsinpä sentään uskallusta tunteeni näin Sulle julkituoda.   Mykkä tuskani jos saapuu salaa sinne, missä pielukselle painat pään, muista nuorukaista jonka sielu palaa, jolta kaikki autuus kielletään.   Milloinkaan ei kukaan toinen nainen...

Tohvelitaktiikkaa, omistettu J. L. Runebergille

1.1.1831
Enkös sanonutkin sen: sormus kätkee kytkyen. Velirukka kiikkiin jäit, ilos pakenevan näit. Mihin kadotitkaan puhdin, veljespiirin uhon tuhdin? Kaartelithan kotkan lailla korkeuksiin ryypyn myötä, pelännyt et tuskaa, yötä. Ylsit aurinkoon, vaan nyt nyhertäen kotityötä kehdon ääreen kyyristyt....

Pohjolaan käy tuulen tie, runo Pohjalaisen osakunnan juhlaan 19.10.1834.

19.10.1834
Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Näätkö hapset hopeaiset, kuulet voihkeet vaitonaiset? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä totuuden, me tavoitamme sen.   Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Äidin sydän jyskyttääkö, huuliin...

Helsingfors Morgonblad nro 85, 5.11.1838: Runouden valta­istuin

5.11.1838
On runouden taivas olemassa yhä, vaan rumpuin tohinalla kappas, jos toinen tähtikupu kaartuu alla! Ei runon ruhtinattarella istuin ole vakaa – hän laakereiden sijaan hörhelöitä jakaa!   Sä maasi runouden puolustaja nyt mistä sait tuon poltteen jalon, mikä sai liekehtimään järkes valon ja sinut...

Mies päivä päivältä käy vanhemmaksi

5.1.1850
Mies päivä päivältä käy vanhemmaksi Ja veri suonissansa haaleaksi. Ei enää neitosia halaa harmaapää Paitsi nyt ehkä kuutta, seitsemää, Joista jo kaksi kuuluu rouvassäätyyn Ja loputkin pian alttarille päätyy. On rattonsa ainoa viimein Tervehdys laatia riimein. Näin koristaa kuivan kirjeensä helman:...

Aika itsevaltias

5.1.1850
Aika, itsevaltias peittää surun, tuskan uomat ilon lehvin, kukkasin. Ruusut, riemastuksen tuomat, muokkaa piikein terävin uudet versot sielustas. Maltathan siis, kulta; kohta versoo tuore multa.  

Ei ole huolta

5.1.1850
[alun perin suomeksi kirjoitettu] Tyttäriä Suomenmaan Ei oo tämmöstä monta. Huolta ej oo ollenkaan, Ej syäntä onnetonta!   Lepikössä mä laulelen Linnut ääneni kuulee Kukkaisill’ naureskelen Mitä hän nuotkin luulee?   Äiti kyllä on sanonut ”Pojat sulle pahaa tekee”! En oo heistä huolinut Kuka heit’...

Lempeät henget kehtos äärellä

5.1.1850
Lempeät henget kehtos äärellä Ruokki sieluasi hentoa, Siivillään suojas elämäsi lentoa Ohjaten oikeaan sen tyrskyissä.   Älys ja sydämesi lämmöstä, Hymystä huulien ja katsannon, Kaikesta mikä hurmaavinta on Saat kiittää haltiatarhenkiä;   Uskon saithan korkeampaan voimaan, Rakkauteen ylevimpään...

Oi Luoja, maailmoiden valtias

5.1.1850
Oi Luoja, maailmoiden valtias ja sydämien paimen laupias, nyt kuule kuinka sua rukoilen: Lähetä rauha rintaan ihmisen.   Soit hälle jalon, hyvän sydämen. Hyvyyden töissä sykkivän suo sen, ettei se eksyis teille turhuuden, vilinään, humuun harhain maallisten.   Sen rakkauden jonka lupas Hän,...

Ruusuilla koristat

5.1.1850
Ruusuilla koristat Seutumme ankeat, On juhla nyt.   Älyn ja sulouden Kiedot kuin tanssien Seppeleeks kaikkien, On juhla nyt.   Laulua, iloa Jaksathan vaalia Maassamme myös. Polkusi johtakoon Lämpöön ja aurinkoon! Kaikkien kiitokset Saakoon sun työs.   Unhossa uurastetaan Kolkissa syntymämaan...