Statuuteissa sanotaan kirjastonhoitajan virkaan ehdottamisen suhteen samoin kuin professorinvirkoihin ehdottamisesta, että tulee ottaa huomioon ”vain itse kunkin niissä tieteissä osoittamat tiedot, jotka kyseiseen virkaan kuuluvat.”

Mutta niin kuin lääketieteessä tieteellistä pätevyyttä ei osoiteta vain julkaistuilla kirjoituksilla vaan myös tieteen oppien käytännön harjoittamisen kautta, niin myös kirjastonhoitajalta vaadittavan tieteellisen näkemyksen tulee olla sen kaltainen, mitä viran käytännön hoidossa vaaditaan, ja päinvastoin viranhoidon tulee osoittaa tieteellisen näkemyksen laatua.

Kolmesta päteväksi julistetusta hakijasta amanuenssi tri Elmgren on epäilemättä tieteellisen ja kirjallisen toimintansa suhteen ensi sijalla. Myös hänen virkaa varten julkaisemiensa opinnäytteiden arvosanat ovat hieman paremmat kuin muilla hakijoilla. Sekä tässä että muissa julkaisemissaan töissä tri Elmgren on ansiokkaasti valaissut isänmaan historiaa ja kirjallisuuden historiaa. Mutta kirjastonhoitajalta vaaditaan laajoja tietoja yleisessä kirjallisuushistoriassa, ei vain kirjojen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi, vaan myös ja ennen muuta kirjatilausten kannalta, niin että kirjastolle osoitetuilla määrärahoilla hankittaisiin vain sellaista kirjallisuutta, jolla on pysyvää arvoa. Tri Elmgrenin julkaisut eivät osoita, että hän olisi suunnannut tutkimuksiaan mihinkään muuhun kuin Suomen kirjallisuushistoriaan, mikä tunnetuista syistä johtuen on varsin suppea alue. Saan lisätä, että mielestäni kirjastonhoitajalta voisi toivoa hyvää modernien kulttuurikielten tuntemusta, ei vain näiden kansojen tieteen ja kirjallisuuden tuntemiseksi, vaan myös kielen käyttämiseksi kirjeenvaihdossa ja keskusteluissa kirjastossa käyvien vieraiden kanssa. Mutta minä en tiedä, eivätkä hra Elmgrenin kirjoitukset tai hänen esittämänsä todistukset osoita, että hänellä olisi tällaista kielitaitoa.

Molemmat muut hakijat, apulaiskirjastonhoitaja tri Ingelius ja lehtori, tri Collan ovat sitä vastoin julkaisemillaan kirjoituksilla ja tri Collan myös pitämillään luennoilla osoittaneet nykyajan sivistyskansojen kirjallisuuden tuntemusta ja kumpikin on osoittanut viran hoitamisessa tarvittavaa kielitaitoa.

Kun taas vertaillaan kahden viimeksi mainitun kirjallisia ansioita, niin katson tri Ingeliuksen osoittaneen laajempaa kirjallisuushistoriallista oppineisuutta. Tri Collan taas on osoittanut parempia kirjallisia kykyjä, mikä liittyy hänen merkittäviin neronlahjoihinsa runoilijana ja säveltäjänä. Omasta mielestäni oppineisuus on kyseenä olevassa virassa tärkeämpi asia ja katson, että tri Ignelius on julkaisemissaan teoksissa osoittanut sitä tri Collania paremmin. Tri Collanista puolestaan tiedän, että hän on ansiokkaasti hoitanut opiskelijakirjastoa. Mutta koska tri Ingelius on monen vuoden ajan toiminut yliopiston kirjaston amanuenssina ja apulaiskirjastonhoitajana, ja hänet on tästä syystä useita kertoja määrätty hoitamaan sitä virkaa, jota hän nyt hakee, niin minun on katsottava nämä määräykset julkiseksi osoitukseksi hänen taidoistaan hoitaa tätä virkaa ja siksi hänellä on myös tässä suhteessa paremmat meriitit kuin tri Collanilla.

Näistä syistä esitän omasta puolestani

Ensimmäiselle tilalle tri Ingelius

Toiselle tilalle tri Collan

Kolmannelle tilalle tri Elmgren

Valitan, että käsitys kyseisen viran vaatimuksista on estänyt minua omalla äänellä suomasta tri Elmgrenin ansioille kotimaisen kirjallisuuden alalla korkeampaa tunnustusta; näin vielä enemmän siksi, että hänen valitsemallaan kirjallisella uralla hänen ansionsa eivät juurikaan näytä tulevan palkituiksi.