Suurivaltaisin Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas
Niiden kahdeksantoista vuoden aikana, jotka poikien ja tyttöjen vuoro-opetuskoulut ovat toimineet Helsingissä köyhemmän kansankerroksen lasten opettamiseksi, koulujen johtokunta on saanut useasti kokemusta siitä, miten tämä opetus kärsii varsin tiheistä opettajanvaihdoksista, jotka johtuvat siitä, ettei tällaisen koulun opettaja saa hyväkseen palvelusvuosia edetäkseen pappis- ja opetussäädyn virkauralla. Tästä tilanteesta myös johtuu, että kouluun ei aina saada niin kyvykkäitä opettajia kuin voitaisiin saada, jos heidän palveluksensa koulussa luettaisiin heidän hyväkseen.
Näiden koulujen ohjesäännössä säädetty oppikurssi ei tosin ole laaja. Se vaatii opettajalta kuitenkin ruotsin ja suomen kielen kieliopin hallintaa sekä riittävää tottumusta ja varmuutta kummankin kielen kirjallisessa käytössä samoin kuin selvää käsitystä uskonopista ja valistunutta uskonnollista ajattelutapaa, jotka ovat tuloksekkaan uskonnonopetuksen edellytyksiä. Jo järjestyksen ja hyvien tapojen ylläpitäminen kaupungin köyhimpään ja vähiten sivistystä saaneeseen kansanluokkaan kuuluvien noin sadan lapsen keskuudessa ja tämän lisäksi toivottava vaikutus näiden tavallisesti laiminlyötyjen lasten siveelliseen kehitykseen vaativat opettajalta lujien periaatteiden ja siveellisen vakavuuden ohella sellaista arvostelukykyä ja pedagogista kokemusta, ettei sitä voida saavuttaa muuten kuin korkeamman älyllisen koulutuksen yhteydessä.
Tyttökoulussa opetuksesta huolehtii nykyisin yksi opettajatar, ja tilanne pysynee samana vielä pitkään. Poikakoulun palveluksessa on ollut vain yksi opettaja lukuun ottamatta kummallekin koululle yhteistä laulunopettajaa, mutta johtokunta on ryhtynyt toimiin toisen opettajan palkkaamiseksi poikakouluun, jotta siihen voitaisiin ottaa enemmän oppilaita ja ohjesäännön oppikurssia koskevat määräykset voitaisiin toteuttaa täydellisemmin.
Johtokunta rohkenee nyt näillä perusteilla syvimmin alamaisesti anoa teidän keisarilliselta majesteetiltanne, että niin poikien kuin tyttöjenkin vuoro-opetuskoulun opettajille, mikäli viimeksi mainittuun kouluun palkattaisiin opettajia, myönnettäisiin kaikkein armollisimmin oikeus lukea ansiokseen näissä kouluissa palvelemansa aika, jos he ovat saaneet pappisvihkimyksen tai hankkineet pätevyyden, joka oikeuttaa heidät hakemaan opettajanvirkaa maan yleisistä oppilaitoksista. Koulujen ohjesääntö säätää sen varalta, että niille suotaisiin tällainen kannustava armollinen suosionosoitus, että johtokunta, jolla on kuitenkin yksinään oikeus opettajan ottamiseen ja erottamiseen, olisi velvollinen ilmoittamaan asianomaiselle tuomiokapitulille opettajan valinnasta viranhoitoon myönnettävän valtakirjan saamiseksi hänelle sekä samoin ilmoittamaan tuomiokapitulille, jos tällainen opettaja jostakin syystä erotettaisiin.
Syvintä alamaista jne.
