Herra Snellman: Kun otetaan huomioon, miten turmiollista olisi, jos näihin pitäjiin kuuluvat suuret metsät saatettaisiin jättää, vaikka lyhyeksikin aikaa, asukkaittensa vapaasti raiskattaviksi, niin omasta puolestani uskon, että säätyjen keskuudessa suuri enemmistö ei toivo, että toimenpiteet, joihin hallitus metsien suojelemiseksi on ryhtynyt, peruutettaisiin. Kunnianarvoisan ritariston ja aatelin keskuudessa käydystä keskustelusta uskallan päätellä, että myös tässä kunnianarvoisassa säädyssä tämä mielipide on vähintäänkin yleinen. Omasta puolestani olen havainnut tässä ainoastaan yhden seikan vakavalla tavalla arveluttavaksi, mihin yhdyttäneen hieman yleisemminkin, nimittäin mitä tulee ruodutuksen lakkauttamiseen kyseisissä pitäjissä. Juuri tällä kohden on valiokunnan mietinnön hyväksyminen herättänyt epäilyä. Edelleen ovat monet yhtyneet niihin toiveisiin, jotka on ilmaistu vapaaherra von Troilin varauksessa, ja omasta puolestani pyydän myös saada puoltaa niitä, että siis näitä myönnytyksiä kutsuttaisiin toivomuksiksi, eikä niitä asetettaisi ehdoksi. Rohkenen kuitenkin kuvitella, että jos näihin toivomuksiin lisättäisiin vielä toivomus ruodutuksen suhteen, niin että ne sitoumukset, joihin sotamiessopimukset kaikki nämä pitäjät velvoittavat, lakkaisivat vain väliaikaisesti, niin että kaikki nämä pitäjät vapautettaisiin niiden täyttämisestä joksikin pitkähköksi ajaksi, niin luulen, että moni voisi niihin yhtyä, ja omasta puolestani olen siihen valmis. Herra von Alfthan, joka oli osallistunut varaukseen, on omasta puolestaan jo ilmaissut suostumuksensa varauksen muuttamiseen sillä tavoin, ja jos muutkin herrat varauksentekijät menisivät siihen mukaan, voitaisiin armollinen esitys hyväksyä tällä varauksella. Komissioitten perustamista ja kaikkea muuta, mikä voi viivyttää verollepanon toteuttamista ja näiden pitäjien olojen säännöstelyä, kaikkea sellaista pidän omasta puolestani varsin arveluttavana, pääasiassa siksi, että jokainen viivytys säädyissä hallituksen aloittamien toimien hyväksymisessä, niiden lopullisessa hyväksymisessä, herättää välttämättä väestössä toivon mahdollisesta muutoksesta, ylläpitää heidän keskuudessaan edelleen tyytymättömyyttä ja estää heitä käyttämästä tarmoansa ja voimaansa niihin ansionlähteisiin, jotka voisivat saada aikaan todellista hyvinvointia. Pidän kiinni tästä mielipiteestä sitäkin vakaammin, kun vakaumukseni on kauan ollut sellainen, että niin kauan kuin väestöllämme on metsää raiskattavaksi, merkittävässä määrin metsää myytäväksi, pysyy se villiyden asteen rajoilla, samoin kuin kokemus myös kaikkialla osoittaa, että missä metsiä vielä on merkittävässä määrin käytettävänä, siellä väestö elää edelleen köyhyydessä ja kaikessa muussa kurjuudessa. Siksi otan itselleni vapauden toistaa että kaikki mikä antaisi tälle väestölle toivoa siitä, että se voisi palata aikaisempaan yli miljoonan tynnyrinalan metsien yhteiseen vapaaseen käyttöön, kaikki se ei itse asiassa koituisi sen todelliseksi eduksi.

– –

Herra Snellman: Mitä tulee siihen, mitä eräs kunnioitettu puhuja on maininnut asukkaitten mahdollisesta tyytymättömyydestä hallituksen tähän mennessä toteuttamiin toimiin, niin minusta näyttää, että paikan päällä käymättäkin voi päätellä, että he eivät omasta näkökulmastaan voi olla tyytyväisiä. Sillä kun ruotusopimukset estävät kokonaan isojaon, ja metsä siis on yhteismetsää, niin luonnollisesti myös se maa, joka nyt on otettu kruunun hoitoon, on ollut yhteismetsää, johon jokainen pitäjän asukas on päässyt käsiksi. Tuntuu olevan itsestään selvää, että kun heitä nyttemmin on estetty käyttämästä vapaasti näitä metsiä, niin he eivät voi olla täysin tyytyväisiä. Pyydän myös, mitä tulee näiden metsien säilyttämisen arvoon ja hallituksen toimenpiteitten hyödyllisyyteen, saada sanoa, että metsätiede voi tarvita vielä paljon aikaa sekä teorian että käytännön alalla voidakseen muodostaa vakaan käsityksen metsien vaikutuksesta ilmastoon. Mutta tähän tieteeseen perehtymättömille on mielestäni riittävä maamme metsien säilyttämisen peruste se, että koko Euroopan puoleisen Venäjän pohjoisosa on erämaata, koska tällä maalla ei ole suojaa Jäämeren tuulia vastaan. Muuten pyydän anteeksi, jos olen ymmärtänyt väärin herra von Alfthanin puheenvuoron. Uskallan kuitenkin pitää kiinni hallituksen esityksen hyväksymisestä, kuitenkin niin, että siihen lisätään ne toivomukset, jotka sisältyvät vapaaherra von Troilin varauksiin, ja myös se rajoitus, että näiden pitäjien asukkaitten velvollisuuksia, sikäli kuin ne perustuvat tehtyihin sopimuksiin, ei lakkautettaisi, vaan ne säilytettäisiin, niin kuin esityksessäkin ehdotetaan, mutta vain toistaiseksi, ja asukkaille annetaan vakuutus siitä, että ne eivät tule sovellettavaksi pitkään aikaan.