Theodor Sebastian Thiléniltä

Tietoka dokumentista

Tietoa
1.12.1865
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Mikkelissä 1.12.1865

 

Suuresti kunnioitettu Veli! 

 

Samalla kun minulla on ilo läänin ajattelevan osan puolesta esittää suuresti kunnioitetulle veljelle velvollisuuksiemme mukainen, mutta ei tästä syystä yhtään vähemmän sydämellinen kiitollisuuden ilmaus siitä uupumattomasta uutteruudesta ja urheudesta, jota osoittaen Veli kamppaillen hankki isänmaallemme aineelliselle edistymisellemme perin tärkeän rahanuudistuksen, pidän velvollisuutenani jättää Veljen harkittavaksi vakaan käsitykseni, että nyt rahanuudistuksen jälkeen jos koskaan olisi mitä tärkeintä perustaa tälle paikkakunnalle Suomen Pankin rahanvaihtokonttori. Tämän läänin rahvas on kauan harjoittanut sivuelinkeinonaan voin ja lintujen vientiä maan keski- ja itäosista, ja maalaiskauppiaat, jotka myyvät tavaran käteismaksua vastaan, ovat nyt levittäneet saamansa venäläiset setelit kaikkialle maaseudulle. Venäläisten tuotteiden tuonnin taas hoitavat kauppiaat, joilla tavallisesti ei ole vastineeksi annettavanaan muuta kuin rahaa. Nämä kauppiaat voisivat näin ollen käyttää suuren osan maalaiskauppiaiden levittämästä venäläisestä setelirahasta, jos he vain voisivat sijoittaa sen talven tuloon saakka, jolloin tavaraa Venäjältä noudetaan. Yhdyspankkia täällä edustava agentuuri, joka on tähän asti yleiseksi tyytyväisyydeksi ja helpotukseksi huolehtinut täkäläisestä rahaliikenteestä, ei kuitenkaan ole enää ottanut vastaan venäläistä setelirahaa mihinkään kurssiin, ei käteisenä rahana eikä lainan vakuutena, mikä on johtanut liiketoiminnan lamaantumiseen. Tämän pulman poistamiseksi olisi mitä aiheellisinta perustaa tänne rahanvaihtokonttori mahdollisimman pikaisesti ja samoin Savonlinnaan mikäli mahdollista, ja näillehän voitaisiin myöntää ainakin kokeeksi oikeus samanlaisen pankkitoiminnan harjoittamiseen kuin maassa ennestään olevilla konttoreilla on. Ellemme saa tänne konttoria, pelkään vuosi vuodelta kasvaneen viennin Venäjälle joutuvan vaikeuksiin.

Tuntien meidän savolaistemme yksinkertaisuuden olin jo aikonut julkistaa kuulutuksen torjuakseni mahdollisimman tehokkaasti rahanuudistuksesta seuraavat väärinkäytökset, kun valtiovaraintoimituskunnan kirjelmä saapui, ja mainittu nyt uudelleen muotoiltu kuulutus on parhaillaan käännettävänä.

Köyhyys on syvää ja rahapula vielä syvempää. Monilla läänin seuduilla ostetaan jo jauhoja leipäaineiksi. mutta koska vastustan kaikkia avustustoimia, jotka eivät ole äärimmäisen välttämättömiä, en ole myöskään hankkinut tietoja puutteesta enkä aio niitä hankkiakaan ennen kuin maaliskuun 1. päiväksi, elleivät kunnat itse havaitse sitä ennen välttämättömäksi esittää ehdotuksiaan puutteen torjumiseksi, jolloin me voimme aluksi lainata tarvitseville 17 000 markkaa keskusavustustoimikunnan käytettävissä olevia varoja. Maaliskuun aikana aion omakohtaisesti itse paikalla ottaa selvää kuntien tarpeista ja sopia niiden kanssa puutteen helpottamisesta ja lähettää sitten senaatille oman ehdotukseni. Jo nyt voidaan pitää varmana, että tilallinen rahvas tarvitsee keväällä ja kesällä viljalainoja leipäviljakseen ja maaton rahvas mahdollisuuksia ansiotöihin, ja mainituiksi lainoiksi voidaan käyttää myös makasiineissa oleva Riiasta tuotu ruis, koska sitä tuskin voidaan haitoitta säilyttää kesän yli, ellei määriä kussakin laarissa vähennetä, vaikka se onkin kuivaa, tosin riihessä kuivaamatonta. Olisi hyvä, jos ruistynnyrin hintaa voitaisiin alentaa määräyksen mukaiselta 34 markan 50 pennin tasolta, mikä varmaankin kävisi päinsä tappiota tuottamatta, kun rukiista on luultavasti maksettu yrittäjille venäläisellä setelirahalla, sillä juuri korkea hinta eikä suinkaan rukiinsiemenen riittävyys, koska melkein koko heinäkuun jatkuneesta trooppisesta helteestä huolimatta se ei useimmilla paikkakunnilla ehtinyt kypsyä tavanomaisesti syyskylvöjen kannalta otolliseen aikaan, esti rahvasta ottamasta vastaan kuntien pyytämiä rukiinsiemenlainoja; todisteena tästä eivät ole vain rahvaan omat puheet, vaan myös yleisesti myöhään jääneet kylvöt, joiden myöhäisyys olisi vielä kerran aiheuttanut meille katovuoden, ellei syksy olisi ollut niin pitkä ja leuto.

Täydellistä kunnioitustani vakuuttaen ja ystävyydellä allekirjoitan olevani

Suuresti kunnioitetun Veljeni

nöyrä palvelija

T. S. Thilén

 

 

Vertailu