Suunnitelma suomenkielisen kansakoulunopettajaseminaarin järjestämiseksi, konsepti

Tietoka dokumentista

Tietoa
5.12.1857
Pvm kommentti: 
Päivämäärä ei ole tarkka
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

[saksaksi]

Opetuksesta huolehtii

rehtori, jonka palkka on 500 hopearuplaa.

– kollega, 300 –

Stipendejä varten seminaari saa valtiolta vuotuisen määrärahan ***

viittä 30 ruplan stipendiä varten

– viittätoista 20 ruplan = 450.–

kirjoja ja kirjastoa varten 40.–

lämmitykseen, valaistukseen ja kalustoon 50.–

vuosittain 1 350.–

Lisäksi valtiovalta vastaa perustamiskustannuksista, joita varten annetaan käytettäväksi esim. 300 ruplaa. Ja seminaarin rehtori tai johtaja saa 5, 10, 15 ja 20 vuoden palvelun jälkeen tässä tehtävässä 100–400 ruplan palkanlisän.

Palveltuaan 30 vuotta opetustehtävissä rehtori saa 900 hopearuplan eläkkeen; kollega siirretään kuitenkin eläkkeelle vain sairastuttuaan, jolloin hän saa pitää täyden palkkansa, 300 hopearuplaa.

–––

Viimeksi mainittujen määräysten perustana on se, että kansakouluopettajien koulutuksen laatu riippuu täysin laitoksen johtajan kyvykkyydestä, mistä syystä on myös tärkeää, että hän omistautuu täysin tähän tehtäväänsä ja pystyy hankkimaan siitä suurimman palkan, jonka koulujen opettaja voi maassa saada; kollega taas voi vaihtua henkilönvaihdoksen aiheuttamatta laitokselle merkittävää haittaa, ja lisäksi on hyödyksi, että muutamat maan [oppi]koulujen opettajat saavat tilaisuuden tutustua kansakoululaitokseen tässä tehtävässä toimimalla.

Rehtorin on oltava historiallis-kielitieteellisestä tiedekunnasta valmistunut mies, jolla on jo jonkin verran kokemusta opettamisesta [oppi]koulussa. Kollegalta edellytetään vähintäänkin säädetyn kasvatusopillisen tutkinnon suorittamista. Seuraavasta esityksestä selviää, että ensiksi mainitulla on myös oltava maatalouden tuntemusta ja jälkimmäisen on tunnettava laulutaidon metodi.

Laitokseen voidaan vuosittain ottaa enintään 25 opiskelijaa. Opintonsa aloittavilta vaaditaan:

1. että he ovat täyttäneet 16 vuotta;

2. että he esittävät täysin luotettavan todistuksen hyvätapaisuudestaan ja ahkeruudestaan;

3. että he: a) osaavat hyvin lukea suomenkielistä tekstiä,

b) kirjoittavat kaunista käsialaa,

c) osaavat laulaa,

d) ovat oppineet suomen kielen kieliopin säännöt, kokonaislukuja käyttävän laskuopin regula di trihin [kolmen sääntöön] saakka, Suomen maantiedon ja geometrian alkeet – jotka kaikki opetetaan maan ala-alkeiskouluissa.

Johtaja voi evätä oppilaitokseen pääsyn niiltä, jotka eivät osoita tyydyttävää taitoa jonkin mainitun edellytyksen osalta eivätkä suoriudu kokeista, joissa kuitenkin arvioidaan ensisijaisesti käytöstä ja esiintymistapaa ja sitten kohdissa a), b), c) mainittuja valmiuksia.

Jos laitoksen molemmat opettajat ovat samaa mieltä, he voivat erottaa laitoksesta kenet tahansa opiskelijan huonon käytöksen perusteella, ja heidän on myös vakavasti kehotettava sellaisia, joiden älylliset kyvyt eivät riitä tai jotka eivät osoita minkäänlaista kykyä opetustehtävässä toimimiseen, luopumaan tähän ammattiin pyrkimisestä ja eroamaan laitoksesta vapaaehtoisesti.

–––

Seminaarin oppikurssi on yksivuotinen, ja siihen kuuluvat seuraavat opinnot ja harjoitukset –

a) uskontotieto 2 tuntia

b) suomen kielen lukuharjoitukset ja niihin liittyvä

kieliopillinen analyysi 6

c) kirjoitusharjoitukset (sanelun mukaan ja

itsenäisesti) 2

d) matemaattinen maantiede ja fysiikka (suullisesti

opetettuna) 1

e) suomalaisia tarinoita oppikirjan mukaan 1

f) käytännön geometriaa ja aritmetiikkaa 4 tuntia

g) kasvitietoa ja maatalousoppia. Oppikirjan mukaan

ja suullisesti opetettuna 2

h) lauluharjoituksia 4

Summa 22 tuntia viikossa

Tämän lisäksi käytännöllisiä harjoituksia enintään

normaalikoulussa. 14

Näitä harjoituksia voidaan – ja täytyy – kuitenkin vaihdella opettajien antamien kirjallisten tehtävien suorittamisen kanssa.

Opiskelijoiden jakaminen normaalikoulun opetustunneille sekä heidän määräämisensä vain kuuntelijoiksi tai opetusta antamaan on jätettävä laitoksen johtajan harkintaan.

–––

Seminaarin opiskelijoiden käytännöllistä opettamista varten siihen nimittäin yhdistetään

 

Normaalikansakoulu – pojille.

 

Tämän koulun ylimääräiseksi opettajaksi palkataan seminaarin läpikäynyt entinen opiskelija 150 hopea­ruplan vuosipalkalla.

Toisen ylimääräisen opettajan (jonka tehtävästä tuonnempana) palkkaamiseen varataan 150

300 hopearuplaa.

Kouluun otetaan talonpoikaissäätyyn kuuluvien vanhempien 10–12-vuotiaita poikia, jotka osaavat kohtalaisen hyvin lukea, enintään 50. He maksavat vuosittain koulun kassaan 1 ruplan 50 kopeekkaa. He saavat nauttia koulun opetusta enintään 2 vuotta. Lisäksi koulu ottaa maksutta oppilaikseen 20 huoltajaa vaille jäänyttä tai aivan köyhien vanhempien vähintään 6-vuotiasta lasta, jotka ovat lukutaidottomia tai osaavat vain huonosti lukea.

Vanhemmat pojat, joista koostuu koulun 1. osasto, saavat opetusta seuraavasti

a) uskontoa 4 tuntia

b) ääneen lukemista ja luetun sisällön kertomista

oppikirjasta, joka sisältää moraalisesti opettavia,

historiasta kertovia ja luontoa kuvaavia tekstejä 4 –

c) Suomen maantietoa suullisesti sekä kertovan

oppikirjan mukaan opetettuna 2 –

d) pinta-alojen ja tilavuuksien mittaamista ja tätä

varten tarpeellisia geometrian alkeita 2 –

e) laskentoa 4 –

f) kirjoittamista 6 -

g) maatalousoppia suullisesti sekä kertovan

oppikirjan mukaan opetettuna 2 –

h) laulua 2 –

Summa 26 tuntia viikossa.

Nuoremmat pojat, koulun 2. osasto, opettelevat

a) lukemista 12 tuntia

b) kirjoittamista hiekka- ja rihvelitauluille 4 –

c) päässälaskua 2 –

d) laulua 2 –

Summa 20 tuntia viikossa.

Koulupoikien suorittamat maksut käytetään koulun lämmittämiseen ja valaistukseen sekä karttojen ym. ostamiseen. Niin kauan kuin maksavia oppilaita on liian vähän, näihin tarkoituksiin käytetään tarpeen mukaan toisen ylimääräisen opettajan palkkaamiseen varattuja rahoja.

Seminaarin ja koulun koulurakennuksessa, joka rakennetaan valtion kustannuksella, mutta jonka ylläpidosta vastaa paikallinen seurakunta, on oltava kolme tilavaa huonetta ja kaksi eteishuonetta.

Opiskelijat ja koulupojat huolehtivat seminaarissa ja koulussa tarpeellisista palvelutehtävistä.

 

Seuraava taulukko osoittaa opetuksen jakautumisen opettajien kesken.

Koska opettajat on velvoitettava olemaan koulussa aina läsnä, myös silloin, kun seminaarin opiskelijat antavat siellä opetusta, koska rehtorin on lisäksi mahdollisuuksiensa mukaan valvottava tätä opiskelijoiden opetustyötä myös kollegan ja ylimääräisen opettajan tunneilla ja koska kollegan velvollisuutena on puolestaan avustaa rehtoria ylimääräisen opettajan tuntien tarkastamisessa, tämä osoittaa, että kummankin vakinaisen opettajan tehtävä vaatii hyvin paljon voimia. Sen takia on välttämätöntä, että koulun menoarvioon otetaan vielä toisen ylimääräisen opettajan palkka, koska tällainen opettaja on välttämättä palkattava kouluun seminaarin opiskelijoiden ja koulupoikien määrän lähestyessä asetettua enimmäisrajaa, jotta vakinaiset opettajat voivat käyttää riittävästi aikaa seminaarilaisten opettamiseen.

 

Kaavio opetustehtävien jakautumisesta opettajien kesken:

 

Rehtori

   

opettaa 18 tuntia viikossa

seminaarissa

koulussa

1. osasto

uskontoa

2

4

suomen kielen lukemista

6

2

maatalousoppia

2

2

Ohjaa lisäksi seminaarin opiskelijoiden kirjallisia töitä ja on velvollinen olemaan läsnä muiden opettajien luennoilla vähintään 6 tuntia viikossa ohjaamassa seminaarin opiskelijoiden käytännön harjoituksia

 

Kollega

   

opettaa 20 tuntia viikossa

seminaarissa

koulussa

1. osasto

maantiedettä tai fysiikkaa

1

2

suomalaisia tarinoita

1

geometriaa

2

2

aritmetiikkaa

2

2

kirjoittamista

2

2

laulua

2

2

seminaarin ja koulun yhteisiä lauluharjoituksia

2

 
 

yht. 22 tuntia

 

On lisäksi velvollinen rehtorin ohjeiden mukaan valvomaan 2. osaston opetusta 4 tuntia viikossa

 

Ylimääräinen opettaja

   

opettaa tuntia viikossa

 

koulussa

1. osasto

suomen kielen lukemista

 

20

kirjoittamista

 

4

laskentoa

 

2

   

yht. 26 tuntia

   

koulussa

2. osasto

lukemista

 

10

Tällä osastolla on 1. osaston kanssa yhteisiä tunteja

   

kirjoittamisessa

 

4

laskennossa

 

2

laulussa

 

2

Seminaarin opiskelija opettaa

   

lukemista

 

2

   

yht. 20 tuntia

 

–––

Toisessa taulukossa, joka sisältää suunnitelman viikon lukujärjestykseksi, on ensisijaisesti pyritty siihen, etteivät seminaarilaisten oppitunnit saa olla samoja kuin koulussa; seminaarilaistenhan on rehtorin osoitusten mukaan oltava läsnä koulun oppitunneilla – silti omaa opiskeluaan laiminlyömättä.

Jotta seminaarin opetusta ei kuitenkaan tarvitsisi siirtää illan myöhäisiin tunteihin, tapahtuvat eräät oppitunnit samaan aikaan, kun koulussa harjoitellaan kirjoittamista ja laskemista, koska käytettävissä on vielä muita kirjoitus- ja laskentotunteja, joilla seminaarin opiskelijat voivat olla läsnä.

Tämän suunnitelman tarkoituksena on silti pikemminkin osoittaa tämän laskelman mukaisten opettajavoimien riittävyys opetuksen hoitamiseen kuin laatia opetukselle muuttumaton järjestys; lukujärjestyksen sääteleminen tarpeitten mukaan on nimittäin pakostakin aina jätettävä opettajien harkinnan ja heidän kokeneisuutensa varaan.

Sen järjestyksen, jota noudattaen seminaarin opiskelijat ovat läsnä koulun oppitunneilla tai osallistuvat koulun opetustyöhön, voivat määrätä vain opettajat tilanteiden mukaan eli kunkin opiskelijan tiedollisen ja taidollisen tason sekä oppilaiden kussakin oppiaineessa saavuttaman oppimäärän ym. seikkojen perusteella. Niinpä laitoksen koulujärjestyksessä riittää sen seikan painottaminen, ettei käytännön opetusharjoittelua saa missään tapauksessa lyödä laimin eikä supistaa vähimpään mahdolliseen määrään, koska juuri käytännön valmiudet ja käytännöllinen järkevyys ovat opetustyössä yhtä tärkeitä kuin tarvittavat tiedot.

 

 

Kaavio seminaarin ja koulun lukujärjestyksestä:

 

aamupäivä

 

8–9

9–10

10–11

11–12

 

koulu

1. osasto

koulu

1. ja 2. osasto

koulu

2. osasto

seminaari

seminaari

Maanantai

uskonto

geometria

laulu

laulu

geometria

Tiistai

uskonto

maantiede lukeminen

aritmetiikka päässälasku*

 

suomen kieli

Keskiviikko

aritmetiikka

suomen kielen lukeminen luku­harjoituksia

kirjoittaminen lukeminen

suomen kieli

maatalous

Torstai

uskonto

geometria lukeminen

laulu

laulu

geometria

Perjantai

uskonto

maantiede lukeminen

aritmetiikka päässälasku*

 

suomen kieli

Lauantai

aritmetiikka

suomen lukuharjoitus

kirjoittaminen lukeminen

suomen kieli

maatalous

 

iltapäivä

 

3–4

4–5

5–6

 

koulu

2. osasto

seminaari

koulu

1. ja 2. osasto

seminaari

seminaari

Maanantai

kirjoittaminen*

suomen kieli

maatalousoppi lukeminen

   

Tiistai

kirjoittaminen*

aritmetiikka

suomen lukuharjoitus*

lukeminen**

maantiede

 

Keskiviikko

 

uskonto

 

lukuharjoitus

laulu

Torstai

kirjoittaminen*

suomen kieli

maatalousoppi lukeminen

   

Perjantai

kirjoittaminen*

aritmetiikka

suomen lukuharjoitus* lukeminen**

historia

 

Lauantai

 

uskonto

 

kirjoittaminen

laulu

* Näitä harjoituksia johtaa myös koulun 1. osastolla ylimääräinen opettaja.

** Näitä kahta tuntia ohjaa aina seminaarin opiskelija.

 

–––

Tämä laitos, seminaari ja koulu, toimii asianomaisen piispan ja tuomiokapitulin valvonnassa samoin kuin lukiot ja alkeiskoulut.

Opettajat nauttivat opetussäädyn tavanomaisia privilegioita.

Koska kansakoululaitos on kuitenkin Suomessa vielä lähes uusi asia, lienee järkevintä, ettei vielä laadita ehdottomasti sitovaa lakia sen toimintaa varten.

Kunhan keisarillisella käskyllä määrättäisiin tarpeellinen määräraha myönnettäväksi kansakoulunopettajaseminaarin perustamiseen ja määrättäisiin, millaisia kansakoulujen on oltava ja miten niiden kustannukset hoidetaan, ja Keisarilliselle Suomen senaatille annettaisiin käsky nimittää kaksi- tai kolmihenkinen toimikunta laatimaan asianomaisten tuomiokapitulien kanssa senaatin hyväksyttäväksi ehdotuksia toistaiseksi voimassa olevaa asetusta varten ja edistämään kansakoulujen perustamista – edistettäisiin asiaa täten epäilemättä parhaalla tavalla.

Vasta sitten, kun on saatu kokemuksia muutaman vuoden ajan ja kun esim. joku mainitun toimikunnan jäsen ja seminaarin johtaja ovat ulkomaanmatkoilla laajentaneet tietämystään asiasta, voitaisiin laatia yleisesti noudatettava suunnitelma ja korottaa se laiksi keisarin antaman vahvistuksen kautta.

 

 

Vertailu