Selvitys Venäjän valtiovarainministerille suomalaisista luottopapereista

Tietoka dokumentista

Tietoa
20.4.1864
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Venäjällä vuonna 1859 hankittu 4 miljoonan hopearuplan valtionlaina, jonka korko on 4 prosenttia.

 

Venäjällä otettua Suomen valtionlainaa koskien liitetään oheen Hänen Keisarillisen Majesteettinsa 30. huhtikuuta 1859 antaman Armollisen Manifestin sekä saman vuoden 11. toukokuuta annetun Keisarillisen julistuksen venäjänkieliset käännökset, joista käy ilmi seuraavaa:

- että obligaatiot on annettu 500 ruplan arvoisina 1000 obligaation sarjoina, jolloin kukin sarja on arvoltaan 500 000 ruplaa;

- että koroksi on vahvistettu 4 % vuodessa ja että se maksetaan toukokuun 1./13. päivänä tai marraskuun 1./13. päivänä riippuen obligaation päivämäärästä;

- että lainaa kuoletetaan vuosittain 2 prosenttia. Obligaatiot arvotaan vuosittain tammikuussa, Suomen Pankin tilintarkastajien läsnä ollessa, ja arvan valitsemat obligaatiot ilmoitetaan Journal de S:t Petersbourg -lehdessä ja [tyhjä tila], minkä jälkeen ne erääntyvät lunastettaviksi marraskuun 1./13. päivänä.

- että erääntyneitä obligaatioita ja korkokuponkeja lunastetaan sekä täällä Suomen Pankissa että pankin Pietarin konttorissa.

Tämä laina on otettuna kahdeksana sarjana, joiden yhteenlaskettu nimellisarvo on 4 000 000 hopearuplaa. Laina on saatu tehollisesti keskimäärin 93 prosenttiin. Tästä on 2 500 000 ruplaa käytetty valtion laskuun rautatien rakentamiseen sekä 1 500 000 ruplaa, kaikki nimellisarvon mukaan, luovutettu Suomen Pankille. Koronmaksu ja kuoletukset tapahtuvat kuitenkin valtion laskuun. Nämä maksut on suoritettu ja tullaan aina suorittamaan mitä täsmällisimmin.

Obligaatioista lienee varsin pieni osa kierrossa Suomessa, koska laina otettiin kokonaisuudessaan Pietarissa. Täällä Helsingissä on vain hyvin vähäpätöinen pörssi, eikä siellä ole tätä lainaa noteerattu.

Obligaatioiden kurssi riippuu siksi kokonaan Venäjän korkokannasta ja venäläisen setelirahan arvosta, koska sekä koronmaksu että kuoletukset suoritetaan tässä rahalajissa.

–––

Vuonna 1862 otetun 4 400 000 Preussin taalarin valtionlaina, jonka välitti Frankfurt am Mainissa toimiva M. A. von Rothschild ja pojat, korko 4 ½ prosenttia.

 

Tätä lainaa koskien liitetään oheen Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Moskovassa 1. /13. joulukuuta 1862 antaman armollisen manifestin sekä 23. joulukuuta samana vuonna annetun armollisen julistuksen saksankielinen käännös.

Tämän lainan obligaatioita myytiin Suomessa [tyhjä tila] arvosta ja [tyhjä tila] hintaan.

Loput myi Saksassa pankkihuone Rothschild & pojat. Laina kuoletetaan 42 vuodessa, ja korko maksetaan puolivuosittain tammikuussa ja heinäkuussa.

Obligaatiot on sittemmin Hampurissa noteerattu 84 1/4 ja 84 ½ prosenttiin.

Korkoja ja kuoletuksia maksetaan sekä täällä Suomen Pankissa että Frankfurt am Mainissa ja Hampurissa.

–––

Viimeksi mainittu laina otettiin aikaisemmin tehtyjen irtisanottavien kotimaisten valtionlainojen vakauttamiseksi. Näistä lainoista yhdelle maksettiin korkoa korolle 4 %, toiselle 3 3/5 prosenttia. Ensiksi mainittu 4 % korkoa korolle kasvava laina on nyttemmin irtisanottu ja sen obligaatiot on lunastettu, joten siitä on kierrossa vain sangen vähäpätöinen määrä. Myös 3 3/5 prosentin lainasta, vaikka sitä ei ole irtisanottu, on kierrossa vain vähän yli 400 000 ruplaa. Irtisanomisen on estänyt tai sitä on viivyttänyt yleinen rahan puute, koska sen obligaatioiden nimellisarvo on ollut 50 ruplaa ja ne ovat tuottaneet korkoa ½ kopeekkaa päivässä ja olleet siten hyvin haluttuja. Näitä obligaatioita vaihdetaan kuitenkin vähitellen, sitä mukaa kuin niitä tulee valtion kassoihin tai Suomen Pankkiin.

Näiden irtisanottavien valtionlainojen lunastuksesta on huolehtinut tätä tarkoitusta varten muodostettu kuoletusrahasto, jonka kertymä oli tammikuun lopussa 2 057 000 hopearuplaa ja joka nyttemmin muodostaa pankkihuone Rotschildilta otetun lainan rahaston.

–––

Suomen hypoteekkiyhdistyksen lainat, korko 4–5 prosenttia.

 

Hypoteekkiyhdistys on kokonaan yksityinen maanomistajien muodostama yhtiö, jonka säännöt on vahvistettu 24. lokakuuta 1860.

Yhdistys on tähän mennessä ottanut ainoastaan kotimaista lainaa obligaatioita vastaan. 100 ja 300 Suomen markan arvoisten obligaatioiden korko on ollut 4 prosenttia, kun taas 500, 1 000 ja 5 000 markan arvoisten obligaatioiden korko on ollut 5 prosenttia. Näitä obligaatioita ei liene kulkeutunut Suomen ulkopuolelle. Liikkeelle laskettujen obligaatioiden kokonaismäärä oli vuoden 1863 lopussa 8 055 400 markkaa.

Huomautus: 1 Suomen markka = 25 kopeekkaa hopeassa.

Vaikka laina vakuus onkin mitä parhain, niin että maaomaisuus on enemmän kuin kaksi kertaa sen arvo, on kahden kadon maassa aiheuttamasta rahan puutteesta koitunut näille obligaatioille niin huomattava kurssin putoaminen, että 5 % tuottavia vaivoin myydään 83 prosenttiin. Yhdistys on myös tästä syystä keskeyttänyt niiden liikkeelle laskemisen.

Yhdistyksellä on nyttemmin lupa ottaa ulkomaista lainaa valtion takaamana; mutta ulkomailla vallitseva rahatilanne estänee vielä pitkään siitä päättämisen.

–––

Eräs vakuutusyhtiö maaseudun rakennusten ja irtaimiston vakuuttamista varten on oikeutettu laskemaan liikkeelle korkoa tuottavia obligaatioita rajoitetun määrän kahden vuoden määräajaksi.

–––

Suomen Pankki laskee liikkeelle luottoseteleitä siten, että niitä vastaa valuuttaa 7/15 liikkeelle laskettujen setelien määrästä.

Tämän vuoden helmikuun 1. päivänä pankilla oli

metallirahana 8 985 277

ulkomaan rahana 3 637 322

yhteensä 12 622 599

Joita vastaan oli kierrossa 26 374 289 markkaa seteleinä.

 

Tästä edullisesta asemastaan huolimatta pankki ei voi vaihtaa hopeaa, koska voimassa oleva laki velvoittaa sen vastaanottamaan venäläistä setelirahaa, jolloin se siis on riippuvainen hopeanvaihdosta Venäjän valtionpankissa.

Kuitenkin on pankki edelleen voinut myydä vekseleitä ulkomailla Suomen kaupan tarpeita varten nostamatta diskonttokorkoaan yli 6 prosentin.

Maassa ei ole muita setelinantoa harjoittavia pankkeja.

 

 

Vertailu