Saima nro 40, 2.10.1845

Tietoka dokumentista

Tietoa
2.10.1845
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Kuopio

Metsien putoavat lehdet ja tasaisen kylmänä jatkuva ilma kertovat talven olevan ovella. Sitä ennen ovat kuitenkin meidän syysmarkkinamme, joita valmistaudutaan pitämään ensi viikolla.

Eilen laskettiin vesille täällä rakennettu höyrylaiva Kuopio. Koneen hankkimisessa sattuneet vastoinkäymiset viivyttivät pitkään valmistumista, mutta laiva ehtinee kuitenkin tämän avoveden aikana tehdä muutaman matkan Lappeenrantaan.

Täkäläiseen ala-alkeiskouluun on nimitetty uusi suomenkielisten lasten opettaja ja hän alkaa opetuksensa mainitulla kielellä 13. päivänä. Mielestämme on valitettavaa, että osa oppilaista lukee vain suomeksi, osa taas ruotsiksi koska siten ensiksi mainitut eivät voi jatkaa opintojaan, jälkimmäiset jatkavat niitä ymmärtämättä opetuskieltä. Näin on olemassa kaksi koulua yhden asemasta, mutta kumpaakaan ei ole juuri ajateltu oppilaiden sivistyksen kannalta. Onpahan, kuten tavallista, saatu päähänpisto, väliäkö sillä, mitä siitä seuraa.

 

Kotimaanuutisia

Keisarillinen Senaatti on julkaissut 6. syyskuuta Keisarillisen Asetuksen, joka on samansisältöinen kuin Keisarikunnassa annettu säädös ulkomaisten alusten liikenteestä Venäjän satamiin. Tämän mukaan ulkomaiset alukset maksavat maan satamissa lästimaksua yhden hopearuplan ja tuomistaan tavaroista tullimaksun, jota on korotettu 50 %. Tämä säädös ei koske niiden valtakuntien aluksia, joiden satamissa Venäjän lippua käyttävä alus saa samat oikeudet kuin kotimainen tai suosituimman maan laiva. Tämä asetus koskenee Ranskan, Hollannin, Espanjan, Sardinian ja Napolin aluksia, joista ehkä vain hollantilaisia on käynyt kohtalaisen usein Suomen satamissa. – Toinen Armollinen Julistus antaa myös suurehkoille seurakunnille ja yhteenliittymille oikeuden saada lainaa Suomen Pankista.

 

Sanomalehtikatsaus

Maamme lehdistöstä näyttäisi puuttuvan eräs olennainen rekvisiitta, jotta sen voisi sanoa elävän – nimittäin elämä. Hetkeksi leimahtanut kipinä sammui perusteellisesti alkuvuoden toimenpiteiden ansiosta. Lienee myös muita syitä, miksi Helsingfors Tidningar ja Borgå Tidning ovat niin täydellisesti rappiolla. Voi olla kuitenkin aiheellista luetella mainitut, meidän kaikkien hyvin tuntemat syyt. Helsingfors Tidningar voi lukea itselleen ansioksi, että se on vuoden aikana useammin kuin mikään muu lehti kärsinyt ”voittamattomista esteistä” eli lehden ilmestymisen viivästymisestä syystä, jota tässä ei voi mainita. Mutta myös Borgå Tidning, jonka useimmissa numeroissa on sentään ollut jokin kelvollinen artikkeli, kärsii samasta varjoelämästä kuin kaikki muutkin. Kanava osoittaa vähäisillä voimavaroillaan vielä heikompia elonmerkkejä. Ei nimittäin paljoa auta ladella teorioita toisensa perään, jos mitään niistä ei voi välittömästi soveltaa vallitsevaan tilanteeseen. Ja juuri tuo soveltaminen on tehty kutakuinkin mahdottomaksi.

Jos viime aikoina onkin nähty joitain merkkejä vapaamman liikkumatilan suomisesta lehdistölle, ei pahaa sillä vielä poisteta. Yksi hyvään päämäärään pyrkivään kohdistettu isku lamauttaa hänen voimiaan, mitä vähemmän aihetta siihen on. Ja olisi liian paljon pyydetty, että kirjoittajan pitäisi hellittämättä pyrkiä sellaiseen parempaan, jossa hänet joka tapauksessa pakotetaan olemaan huono kirjoittaja. On helppo ajaa asiat sellaiseen tilaan. Ainakin meidän on vaikea ymmärtää, miten siitä voidaan kuitenkin niin paljon iloita.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: