Saima nro 33, 14.8.1845

Tietoka dokumentista

Tietoa
14.8.1845
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Kuopio

Kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Niinpä lohdutti kova sade 12. päivänä kaikkia niitä, jotka tällä maankolkalla olivat tuskailleet pitkällistä kuumuutta ja kuivuutta ja jotka olivat juuri heittämässä viimeisen toivonsa kevätkylvöjen suhteen. Eikä pelon ja toivon välimailla eläneiden määrä ole täällä vähäinen, sillä kesällä syödään monin paikoin pettuleipää. Rukiin kasvu on kuivan kevään seurauksena ollut heikkoa, monilla kaskimailla olematonta. Myöskään siementä ei ollut keväällä tarpeeksi.

Terveysvesihuvien päätyttyä lupaa kaupungin nuorisolle vaihtelua tanssikoulu, jonka pitäjäksi on tarjoutunut rouva M. G. Höllberg, os. Bergengrén. Kahdeksan viikon mittainen lukukausi maksaa 25 ruplaa pankkiassignaatteja, halukkaat osallistujat ilmoittautukoon herra Wiikille.

Kaupungin asukkaat ovat huvitilaisuuksissaan niin monesti turvautuneet herra Wiikin hyviin ja halpoihin järjestelyihin, että heille on menetys hänen päätöksensä tarjota jonkun toisen vuokrattavaksi kestikievarioikeuttaan sekä suurta ja tilavaa huoneistoaan tanssisalonkeineen, biljardeineen ym. Koska liike on lajissaan kaupungin ainoa, täytyy sen olla ahkeralle ja kunnolliselle miehelle kannattava hanke.

Täällä rakennettu höyrylaiva lepää yhä telakallaan. Huono onni järjesti niin, että Nyköpingissä valmistettu ja laivaan tilattavaksi päätetty kone osoittautui kelvottomaksi, minkä vuoksi uusi kone on nyt ostettu Motalan tehtaasta. Kone on saapunut Viipuriin ja sitä odotetaan tänne, jotta alus saataisiin lopullisesti valmiiksi.

 

Ulkomailta

Preussin kuningas kuuluu parhaillaan oleskelevan Reinillä, jossa hänen piti Koblenzissa ottaa vastaan kuningatar Victoria, joka nyt tekee oman Reinin-matkansa – matkan Saksaan toisin kuin sananlasku sanoo. Paikalle tullee myös ruhtinas Metternich ja jopa Ludwig Filipinkin kerrotaan saapuvan. Berliinissä ovat erinäiset kirjailijat saaneet sitä ennen kokea kaikenlaisia ikävyyksiä.

 

–––––––––––––––

Helsingistä kirjoitetaan, että eräät Suomen nimen ja taiteen ystävät ovat päättäneet yhteisesti kustantaa parin runoniekan matkan pääkaupunkiin, jossa herra Budkowski maalaisi heidät vanhoissa suomalaisissa puvuissa. Sama maalari on tehnyt myös Lönnrotin muotokuvan. Ylioppilas Cajander on jo matkustanut Karjalaan tuodakseen mukanaan kuvaan tarvittavat henkilöt. Kuvaa tullaan varmasti levittämään tuhansina kappaleina ympäri maata ja onkin toivottavaa, että sen kunnolliseen toteuttamiseen paneuduttaisiin todella huolellisesti. Meidän mielestämme uskollinen jäljentäminen ei tässä tapauksessa ole yhtä tärkeää kuin aiheen ideaalinen käsittely ja taiteellinen suoritus, vaikka taiteilija tarvitsee toki havaintoa idealisointinsa pohjaksi.

Vaikka hankkeen monelle suomalaiselle tarjoamaan huviin toki liittyy myös hyötyä, olemme niin proosallisia, että toivoisimme hyödyn olevan vieläkin suurempi. Ukoille voisi pääkaupungissa esim. opettaa virsikanteleen soittoa, lahjoittaa sellaiset kalliit soittimet asiaankuuluvine nuotteineen ja luvata 50 hopeakopeekkaa jokaisesta vanhan virsikirjan pohjalta uudelleenmuokatusta virrestä. Voisi käydä niinkin, että suomenkielinen seurakunta saisi muutaman tusinan suomalaisia virsiä joita sillä nyt ei ole, ja suomenkielinen kirjallisuus saisi runoutta modernissa muodossa. Kaikki tämä vain muutamalla ruplalla.

Vertailu