Saima nro 32, 15.8.1846

Tietoka dokumentista

Editoitu teksti

Suomi

Kuopio

Mitä kaunein kesä jatkuu, vaikka pohjoiset tuulet ovat lämpötilaa hieman alentaneetkin. Kun voista on saatu rahaa, maamiehetkin ovat kyenneet hankkimaan jauhoja ja viljaa voidakseen ruokkia työntekijänsä elonkorjuuaikana. Tätä onnellista olotilaa kaunistaa myös se, että kerjäläiset ovat viime viikkoina kadonneet. Rukiin korjuu aloitettiin korkeammilla paikoilla jo 7. ja 8. elokuuta ja näinä päivinä se jatkuu kaikkialla. Pelloilla sato lienee hieman keskimääräistä parempi mutta kaskimailla heikko. Kaura sen sijaan näyttää kaskimailla hyvin lupaavalta ja myös peltomailla yleisesti ottaen tyydyttävältä, vaikka kevään pitkän kuivuuden merkit näkyvätkin miltei kaikkialla. Heinäsato on viimevuotista pienempi, mutta silti tyydyttävä.

Nämä hyvät näkymät ovat kaksin verroin ilahduttavia juuri koettujen kovien aikojen jälkeen. Kolmen tai neljän viime kuukauden aikana pettuleipä on ollut varsin yleistä ravintoa esim. Leppävirralla ja Nilsiässä, paikoin myös Iisalmessa ja Kuopion pitäjässä, joista jälkimmäisessä torpparit ja loiset ovat turvautuneet siihen varsin yleisestikin. Myös Pohjois-Karjalassa puute kuuluu olevan yleinen ja ankara. Voimattomat, riutuvat hahmot kellankalpeine kasvoineen ja turvonneine vatsoineen kertovat luonnottomasta ravinnosta. Kuolleisuus on kuitenkin esim. Nilsiässä ollut viimevuotista pienempi. Myöskään kulkutaudeista ei ole saatu tietoja miltään suunnalta. Tästä nälkävuodesta lienee siis päästy harvinaisen vähällä.

Syynä rukiin heikkoon satoon kaskimailla ja kauran pelloilla pidetään sitä, että elokuun alussa kylvettyihin kaskimaihin on käytetty vanhaa siementä joko omasta takaa tai enimmäkseen kruunun makasiineista. Sitä vastoin myöhemmin kylvetyillä pelloilla on voitu käyttää saman vuoden siementä. Näin rukiin kohdalla. Kaura sitä vastoin kylvetään pelloilla aikaisemmin kuin kaskimailla. Maan kylmyys ja jatkuva kuivuus vaikuttivat haitallisesti peltokylvöihin. Tähän seikkaan voisi huomauttaa, että myös rukiinkylvö on kaskimailla ollut liian aikainen ja että kevätsäät vahingoittavat helpommin pitemmälle ehtineitä oraita. Liika kiire olisi siis vaikuttava syy vuodentulon heikkenemiseen niin rukiin kuin kaurankin kohdalla. Ei varmasti olisi haitaksi, jos asianmukaiset maanviljelijät ottaisivat julkisesti kantaa asiaan. Kenties varhaisen kylvön epäonnistumisesta on enemmän esimerkkejä kuin päinvastaisesta tapauksesta.

 

–––––––––––––––

Mustialan maatalousoppilaitoksen vuositutkintotilaisuudessa kuuluu olleen paikalla runsaasti kuulijoita ja sellaisia henkilöitä, jotka ovat halunneet saada tietoa siellä käytetyistä menetelmistä. Huhu kertoo sen ilahduttavan tiedon, että menetelmät ovat olleet sangen menestyksekkäitä. Mikkelin läänin hra Kuvernööri otti sinne mukaansa useita tilanomistajia herättääkseen heissä omakohtaisiin havaintoihin nojautuvaa luottamusta maatalouden uudistamiseen. Tämä on todellakin niin merkittävä keino oppilaitoksen vaikutuksen levittämiseen maan maatalouden edistämiseksi, ettei rahvasta voida kylliksi kannustaa tekemään tällaisia matkoja. Niinpä näistä vuositutkinnoista saattaisi mitä mainioimmin tulla myös laajasti vaikuttavia maatalousväen kokouksia.

 

–––––––––––––––

Mbl. on Ulla-tädille osoitetussa kirjeessä esittänyt melko humoristisen kuvauksen muukalaisten elämästä Helsingissä. Se ei tunnu mitenkään kadehdittavalta, ja iloiset huvit loppunevatkin yhtä lyhyeen kuin kaupungin kylpyläsesonki. Niihin osallistujien enemmän kuin monien muiden elämään soveltuneekin vanha sananlasku: ”Kotona ollessa vatsa on kipeä.”

 

–––––––––––––––

Lisäykseksi toht. Crusellin kirjoitukseen ja häntä koskeviin tietoihin, jotka julkaistaan tuonnempana tässä numerossa, voimme kertoa luotettavalta mieheltä saamamme tiedon, että C:llä ei ole nykyistä virkaansakaan kotimaassa saamiensa myönteisten arviointien perusteella, vaan sen häneen ja hänen pyrkimyksiinsä kohdistuvan huomion ansiosta, jonka hän on onnistunut hankkimaan Pietarissa.

 

–––––––––––––––

Suomi-albumin viides vuosikerta on ilmestynyt. Sen sisällöstä tällä seudulla eniten kiinnostusta herättävä kirjoitus on G. Reinin artikkeli, jonka aiheena ovat ”maantieteelliset ja tilastolliset tiedot Kuopion läänistä”. Arvelemme sen hankkivan täällä julkaisulle hyvän menekin.

 

Tri Crusell oikaisee professori Nervanderin erehdyksiä

Tämän lehden toimitukselle osoittamassaan kirjoituksessa hra Crusell esittää erinäisiä tietoja oikaisuksi prof. Nervanderin Morgonladetissa julkaisemaan hra Crusellia ja hänen keksintöään koskevaan kirjoitukseen. Prof. Nr:n virheet voidaan jakaa kahteen luokkaan, historiallisiin ja fyysisiin. Ensiksi mainittuun luokkaan kuuluvat seuraavat prof. Ndr:n tiedot:

että C. on ”ilmoittanut” mainitusta luennostaan Helsingissä

että C. on käyttänyt galvaanisen sauvan ”vetynapaa” sokeuden aiheuttamiseen.

että C. on saanut todistuksen ”kahdelta” Helsingin yliopiston opettajalta

että nämä ovat ”lämpimästi korostaneet hra C:n tutkimusten merkitystä”

että C. on saanut mainitusta yliopistosta suosituksia Pietariin.

Hra Crusellin oikaisut näihin eri kohtiin kuuluvat näin:

– – –

Näiden tri C:n välittämiin tietoihin voimme lisätä erään toiselta taholta saamamme kommentin prof. Nervanderin väitteeseen, että C. olisi saanut sisäministeriöltä armollisen luvan käyttää elektrolyyttistä hoitomenetelmäänsä Pietarin sairaaloissa. Tämä seikka on nimittäin yksi lisätekijä siinä prof Ndr:n niin korkeaksi arvioimassa avokätisyydessä, jolla isänmaa on C:tä tukenut. Kysymys ei kuitenkaan voi olla mistään muusta tuesta kuin siitä, että C. nauttii palkkaa Käkisalmen virastaan myös Pietarissa oleskelunsa aikana. On siis selvää, että C. on saanut tukea Pietarissa oleskeluunsa ainoastaan Tiedeakatemialta ja että hän nytkin nauttii virkavapautta ja palkkaa sisäministeriön määräyksestä. Hänen ansioistaan on kerrottu eräässä kirjallisen keskuksen lehdessä vasta samaan aikaan kun hän perusti Helsinkiin elektrolyyttisen hoitolaitoksen. – Sitä vastoin hän on saanut todistuksen hänen tutkimustensa mahdollisesta hyödyllisyydestä yhdeltä maamme yliopiston opettajalta sekä luvan tehdä kokeita Helsingin klinikalla, mitä kumpaakaan hän ei kuitenkaan ole katsonut voivansa hyödyntää. Näin tarkkaan kirjaamiseen meidät pakotti se into, jolla tartuttiin väitteeseemme, että isänmaan olisi pitänyt tehdä enemmän Crusellin pyrkimysten tukemiseksi. Lukeva yleisö saa arvioida, onko huomautuksemme aiheeton.