Robert Tengströmille

Tietoka dokumentista

Tietoa
22.2.1844
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

22.2.1844

 

Parahin Veli! 

 

Kun lopultakin kiitän Sinua sangen tervetulleesta kirjeestäsi, aioin jaaritella laveasti ”kaikesta mahdollisesta ja sitä paitsi yhdestä jos toisestakin asiasta”. Tavallinen syntinen puuhaan ryhtymisen lykkääminen tekee kuitenkin tyhjäksi parhaatkin aikomukset.

Nyt minun on vain lisättävä tenttiuurastuksen rasittamien hartioittesi taakaksi se vaiva, että nostat oheen liitetyllä valtakirjalla Keisarillisesta Postihallituksesta minun laskuuni 130 hopearuplaa, mistä ystävällisesti jonakin lauantai-iltana klo 6:n jälkeen maksanet Helsingin Säästöpankille, joka siihen aikaan majailee Raatihuoneen 2. kerroksessa, sieltä saamani lainan puolen vuoden korkoja 9 hopearuplaa ja luovutat loput rakkaalle isällesi. Jos vielä voit hankkia minulle muutaman Berliner Jahrbücherin vihkon viimeksi kuluneelta puolivuotiskaudelta – samoin kuin Deutsche Jahrbücheriä jonkin erän siltä ajalta, kun julkaisulla oli tämä nimi, ja lisäksi mitä kirjallisuuslehtiä tahansa, vain tuoretta enintään vuoden ikäistä tavaraa, teet hyvän työn ja edistät henkistä hyvinvointiani.

Pyydä niitä, joille tällainen vakuutus kannattaa esittää, uskomaan ***, Saima ei väheksy kotimaista kirjallisuutta sen takia, että se on huonoa, vaan siitä syystä, että sen on pakko olla huonoa. Jos meidän sanomalehtikirjailijamme käsittäisivät tämän, he pystyisivät ehkä helpommin lääkitsemään haavoittunutta turhamaisuuttaan. Usko myös itse, ettei suukopu minua ilahduta, mutta on vain kestettävä, jotta asianomaiset tahot saataisiin mikäli mahdollista vakuuttumaan siitä, että heidän vallankäyttönsä tuottaa pelkkää roskaa. Aika on sellainen, että he, hekin – mielellään tuudittautuvat uskomaan sekä omaan oivalliseen ymmärrykseensä että heidän hyvälle maulleen nautintoa tuovan vähäisen hyppysellisen erinomaisuuteen. Jos voit vielä auttaa kumoamalla kaikki typerät hämmästelyt Saiman sensuroimattomuudesta, olet minulle hyödyllisempi kuin muut ystävät, joiden jo tänne asti kantautuneet tätä koskevat kiljahtelut nujertavat minut ja lehden ennen pitkää. ”Gli amici mi guardiò Dio”[Jumala minua näistä ystävistä varjelkoon]! –

Suo anteeksi sekä Sinulle aiheuttamani vaiva että kirjeen lyhyys. Kerro terveisiä ystävällesi Kellgrenille ja muille, jotka muistavat minut. Menestyksekästä jatkoa opinnoille. Joskus tulevaisuudessa Sinua harmittaa, että olet ne läksyt lukenut. Mutta niin asioiden on oltava. Voi hyvin.

Sinun altis ystäväsi ja veljesi

Joh. Vilh. Snellman

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: