Helsingissä 14.12.1844

Parahin Veli! 

Sydämellinen kiitos kirjeestä, jonka Veli varmastikin ymmärtää niin kaivatuksi kuin tervetulleeksikin – ja sitäkin tervetulleemmaksi, kun se saapui odottamattoman pian. Tiesimme, kenen puoleen meidän piti tällaisessa asiassa kääntyä, ja olimme epävarmoja vain siitä, kumpaan suuntaan vastaus kallistuisi; emme hetkeäkään epäilleet Veljen kiinnostusta pyrkimyksiämme kohtaan. –

Olen tahallani päästänyt yhden postipäivän menemään ohi antaakseni asialle hieman aikaa kehittyä pitemmälle. –

Veli pyytää meitä suhtautumaan asiaan kylmästi, ja niin olemmekin pyrkineet menettelemään, vaikka se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Sydämen pamppailu kuitenkin varmaan lakkaa, kunhan ensimmäinen askel on joskus astuttu. Asiaa viedään kuitenkin eteenpäin yhä mitä syvimmässä hiljaisuudessa. Runeberg, joka kävi täällä äskettäin, ja Castrén ovat saaneet salaisuuden tietoonsa ja ovat kumpikin ilmoittaneet kannattavansa suunnitelmaa, etenkin Runeberg. Isä on aivan toista mieltä. Hänen mielestään tuollainen hanke vie liian paljon huomiotamme opiskelun kustannuksella. Mutta millaisessa tilanteessa tuota samaa vastaväitettä ei voi esittää? Ja minun mielestäni me vain tämän hankkeen avulla saamme oikein kunnolla tuulta purjeisiimme. Oikeastaan Isä pikemminkin pelkää hanketta kuin pystyy esittämään nimenomaisia perusteita sen torjumiselle. Niinpä hän ei tahdo neuvoa ehdottomasti luopumaan siitä; toisaalta hän ei myöskään puolla asiaa. En tiedä, onko hän kirjoittanut kirjeisiinsä mitään asiasta, mutta jos vastaamiseen sopii ja jos Veli arvioi asian aiheelliseksi, muutamat sanat tästä olisivat varmasti paikallaan.

Veljen neuvon mukaan, joka myös sangen täydellisesti vastasi alkuperäistä suunnitelmaamme, lehdessä otetaan pääasiaksi ”nykyajan yleistä ja erityisesti Suomen kulttuuria koskevien kirjoitusten” julkaiseminen. Niitä edeltäisi runousosasto, jossa julkaistaisiin myös suomenkielisiä alkuperäisrunoja, ja niitä seuraisi uutisosasto, jossa selostettaisiin lyhyesti kirjallisen kentän merkittävimpiä yleisesti kiinnostavia koti- ja ulkomaisia ilmiöitä. – Mieluummin kuin jatkan asian selostamista haluan kuitenkin esittää, miten olemme alustavasti suunnitelleet aiheet muutamiin numeroihin, jotta Veli näkisi siitä helpoimmin meidän tarkoituksemme:

1. 1) Kansallisuudesta ja kulttuurista.

2) Suomen kielestä.

3) Kuvaukset suomalaisista Islannin muinaistaruissa.

4) Aikamme runoudesta.

2. 1) Nykyaikaisista pyrkimyksistä kansallisen kulttuurin luomiseen.

2) Kalevalasta.

3) Ulkopuolisen avustajan kirjoitus.

4) Eugène Suen Mysteereistä

3. 1) Mitä meillä on tehty kansallisen kulttuurin hyväksi?

2) Kantelettaresta.

3) Avustajan kirjoitus.

4) Schelling Berliinissä.

4. 1) Suomen historiasta.

2) Suomenruotsalaisesta runoudesta.

3) Avustajan kirjoitus.

4) Vertailevasta kielentutkimuksesta.

5. 1) Suomen suhteesta Ruotsiin eri aikoina.

2) Suomen kielestä kirjakielenä.

3) Avustajan kirjoitus.

4) Kommunisteista.

6. 1) Suomen Yliopistosta.

2) Uudesta suomenkielisestä runoudesta.

3) Avustajan kirjoitus.

4) Tieteestä ja elämästä.

– Tietysti nämä ovat vain väliaikaisia otsikoita, ja ne on laadittu, jotta suunnitelma olisi meille itsellemme täysin selvä. Ensimmäinen numero on parhaillaan tekeillä, ja koko hanke riippuu tietysti suureksi osaksi sen toteutuksesta.

Asian taloudellinen puoli on jätettävä toistaiseksi sikseen, samoin julkaisuluvan anominen. Uskonpa, että aikaa näiden seikkojen järjestämiseen on riittävästi vielä tammikuun alussa. Lehden julkaisemisestahan voitaisiin ryhtyä ilmoittelemaan kuun lopussa. Kustantajan saamiseen voitaneen tuskin varautua. –

Tigerstedt on otettu mukaan yhtiöön, ja hän on hyvä lisävoima. Muuten me emme ole maininneet kenellekään mitään koko hankkeesta, saati kehotelleet ketään tulemaan mukaan. Mielestäni yliopistokaupungissa pitäisi voida odottaa saavansa edellä esitetyn määrän avustajien kirjoituksia. Vai pitäisikö ehkä istahtaa kädet ristissä nauramaan koko jutulle? – Olemme paljon kinastelleet esikoisemme nimestä. Oikein sopivan nimen löytäminen ei ole aivan helppoa. Paremman puutteessa olemme päätyneet mitäänsanomattomaan, mutta kauniiseen paikannimeen: Wanda. Laajuutta voitaisiin toki kasvattaa 24–30 painoarkista varojen ja mahdollisuuksien mukaan.

Berndtsonin kalenteri on ilmestynyt tänään. Cygnaeuksen ”Ljus och skuggor” on parhaillaan painossa. Joukahaista valmistellaan, samoin ”Suomea” [Suomi-vuosikirjaa] ja Kajaanin ”Suomen historiaa”. Kirjallinen toiminta on nyt siis vilkkaimmillaan. Tulossa on myös paksu nide ”Acta Societatis” -sarjaan. – Runeberg on pohtinut vastausta Veljen arvosteluun. – Vielä erityisuutinen Veljelle pohjalaisena! Pohjois- ja Eteläpohjalainen Osakunta esittivät Hällströmin kuoleman jälkeen konsistorille anomuksen, että ne yhdistettäisiin jälleen. Ja tähän suostuttiin!!! Riemu asiasta on ollut suuri, ja se onkin sekä yllättävä että riemukas tapahtuma ylioppilasmaailmassa. Oletan Veljen *** Nordströmin väittelyistä Thesleffin kanssa. Veli tietää, miten mielellämme otamme vastaan Veljen lausunnon tuumailumme lähemmistä yksityiskohdista, vaikka Veljen ei pidäkään tulkita tätä minkäänlaiseksi vaatimukseksi meidän puoleltamme. Tiedämmehän toki, että Veli elää mylly***

altteimmin

Robert.