Kiitän Teitä tervehdyskäynnistänne. On aina ilahduttavaa havaita, ettei ole jäänyt nuorisolta täysin unohduksiin. – Tämä päivä on tuonut mukanaan pienen muistuman talvesta, vaikka tämä aika onkin toiveiden aikaa, vie ajatukset runsaisiin satoihin. Toivon ajan herättävän nuorissakin voimissa aktiivisia voimia ja harrastusta ei vain elämästä nauttimiseen, vaan myös työhön sen vakavien tavoitteiden puolesta. Tämä on toiveiden aikaa eikä pelkästään meille, meidän maallemme, vaan laajemmille piireille, koko maailmalle. – Toivon, ettei päivälehtien saarnaama velttouden oppi ole päässyt tunkeutumaan yliopistonuorison keskuuteen, se oppi nimittäin, että valtiot ja historia ovat olemassa yksilöä varten tai niin kuin ne kauniimmin sanovat: jotta yksilö voi kehittää voimiaan ja kykyjään tehdäkseen oman asemansa mahdollisimman mukavaksi. Historia ei tätä meille opeta; valtio ja historia eivät ole olemassa yksilöä varten, vaan yksilö on olemassa niitä varten. – Ihmiskunnalle on merkitystä kansakuntien elämällä, ja niiden hyväksi yksilön on uhrattava henkensä ja omaisuutensa. Sitä oppia vastaan, joka sanoo, että kansakuntien on kartutettava hyvinvointiaan, näemme nousevan yhä enemmän kannatusta saavan vastakkaisen opin, joka sanoo: me uhraamme henkemme ja omaisuutemme jonkin korkeamman päämäärän hyväksi. Kansakunnat pelkäävät sotaa, ja surullista toki onkin, että ihmishenkiä ja omaisuutta tuhotaan paljon, mutta sodissa kansakunnat vahvistuvat korkeampia päämääriä tavoittelemaan. Oma aikamme opettaa meille myös, että anarkia vie turmioon, velvollisuus, nimenomaan velvollisuus korkeimpaan potenssiinsa korotettuna, velvollisuus valtiota ja isänmaata kohtaan sekä sen tiukka täyttäminen antavat valtiolle voimaa.

Näemme, että kansakuntien oikeus elää saa tunnustusta yhä laajemmin, mikä on suuri lohtu pienille kansakunnille. Nyt niiden hyväksi voidaan tehdä työtä helpommin kuin ennen. Kunpa tämä tunnustus niille myönnettäisiin yhä yleisemmin ja sen myötä meidän oma uskomme oman kansakuntamme tulevaisuuteen vahvistuisi ja samalla myös kykymme tehdä työtä sen hyväksi kasvaisi, vaikkapa se vaatisikin hengen ja omaisuuden uhraamista. Aika ei ole sovelias siihen, että syvennyn pitemmälti tähän aiheeseen. – Kiitän teitä. – [Suomeksi:] Eläköön kolmekertaisesti.