Pituus-, tilavuus- ja painomittojen metrisen järjestelmän käyttöönotto, lausunto senaatin täysistunnossa 21.3.1864

Editoitu teksti

Suomi

...jolloin senaattori Snellman lausui, – että kun säädyt ovat omasta puolestaan hylänneet esityksen nykyisin käytössä olevien jalka- ja naulamääräisten mittojen ja painojen jakamisesta desimaalijärjestelmän mukaan, mutta sitä vastoin puoltaneet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa esityksen mukaisesti pituus-, tilavuus- ja painomittojen järjestämistä useissa Euroopan maissa käyttöön otetun metrijärjestelmän mukaisesti, jota uudistusta myös keisarillinen senaatti on aiemmin puoltanut, katsoi senaattori kuuliaisuutensa Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista määräystä kohtaan lähinnä vaativan ryhtymistä toimiin esityksen laatimiseksi asiaa koskevaksi asetukseksi. Sellaista esitystä ei senaattorin mielestä kuitenkaan olisi mahdollista saada aikaan muuten kuin yhteistyössä tiedemiesten kanssa, joilla on asiasta laajempi näkemys. Näin ollen halusi senaattori tässä tarkoituksessa ryhtyä toimiin komitean koollekutsumiseksi, jonka tehtävänä olisi, tässä kaupungissa ja niin pian kuin mahdollista, keisarillisen senaatin valtiovaraintoimituskunnan ensimmäisen osaston päällikön valvonnan alaisena kokoontua, ja huolellisesti kaikkia uudistukseen liittyviä seikkoja harkittuaan antaa keisarilliselle senaatille esitys asiaa koskevaksi asetukseksi, samoin kuin säädökseksi, jolla poistetaan käytöstä tapulikaupunki-, vuori-, takkirauta- ja maakaupunkipainot. Senaattori nimesi mainitun komitean jäseniksi seuraavat: Vuorihallituksen intendentti, vuorineuvos Gustaf Laurell, keisarillisen senaatin Talousosaston Kamari- ja tilitoimiston kamreeri Carl Kristian Avellan, Keisarillisen Senaatin Oikeusosaston protokollasihteeri, esittelijäsihteeri Johan Fridolf Pipping, professorit Adolf Moberg, Frans Josef von Becker ja Lorentz Leonard Lindelöf, Rahapajan johtaja August Fredrik Soldan sekä Maanmittauksen ylihallituksen insinööri Bror Alexander Lindström. Senaattori piti myös toivottavana, että Suomen kadettikunnan opetustarkastaja, sotainsinöörikunnan kapteeni Edvard Neovius, joka on tullut tunnetuksi erinomaisesta kyseessä olevan asian tuntemuksestaan, ja joka kenraalikuvernöörin toimenpiteen johdosta on ollut jäsenenä hiljattain asetetussa, Suomen rahan säännöstelyä varten asetetussa komiteassa, voisi osallistua jäsenenä myös nyt puheena olevan komitean toimintaan. Lisäksi komitealle tulisi sallia, erityisten tietojen ollessa tarpeen komitealle uskotun tehtävän suorittamiseksi, kutsua asiantuntevia henkilöitä, sekä sihteeriapua, sen mukaan kuin komitealle on tarpeen, sekä ehdottaa niille, joiden apua komitea käyttää, kohtuullista palkkiota, mikäli he sellaista vaativat. Kun kenraalikuvernöörille lähetetään kirjelmä, jossa ilmoitetaan kyseisen komitean asettamisesta, tulisi samalla pyytää kenraalikuvernöörin suosiollista myötävaikutusta, jotta kapteeni Neovius voisi saada määräyksen olla täällä läsnä mainittua tarkoitusta varten. Siltä varalta, että näin tapahtuisi, ehdotti senaattori, että kapteeni Neovius, hyvityksenä matkakustannuksistaan tähän kaupunkiin ja takaisin sekä ylöspidostaan täällä, voisi laskua vastaan saada yleisistä varoista kyytimaksut kahdesta hevosesta sekä päivärahana kuusitoista markkaa päivässä.

Keisarillisen senaatin tulisi, sen lisäksi että se antaa alamaisen ilmoituksen kyseisistä määräämistoimista ja anoo armollista lupaa korvata yleisistä varoista mainitun komitean kokoukseen ja työskentelyyn tarvittavat kulut, senaattorin mielestä myös pyytää saada jättää esitys, kun se on valmistunut ja keisarillinen senaatti on sen tarkastanut, Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisesti harkittavaksi, ja tuolloin myös alamaisimmin tehdä ehdotus uudistuksen ajankohdasta ja tavasta jolla se pannaan toimeen.

Mitä lopuksi tulee säätyjen alamaiseen pyyntöön, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa armossaan antaisi asetuksen Suomen rahayksikön säännöstelystä tulevan metrijärjestelmän mukaista painoyksikköä käyttäen, katsoi senaattori aiheelliseksi viitata keisarillisen senaatin viime tammikuun 18. päivänä Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen tekemään alamaiseen ehdotukseen, ilmaisten uudelleen mitä syvimmässä alamaisuudessa senaatin sellaiselle säännöstelylle antaman puoltolauseen, jolle Hänen Keisarillinen Majesteettinsa armollisimmin voinee nyttemmin katsoa saavansa tukea myös säätyjen mielipiteestä. Niinpä ei ole tarpeen myöskään erityinen armollinen ehdotus säädyille koskien säännöstelyn tarkoittamaa rahan bruttopainoa, koska säädyt ovat omasta puolestaan jättäneet tästä asiasta määräämisen yksinomaan Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisen päätöksen varaan. Senaattori katsoi myös, että hänen tulee alamaisimmin ilmaista se käsityksensä, että vaikka säätyjen lausunto ei erikseen käsittele kysymystä täysiarvoisen hopearahan hienousasteen remediumista, jonka määräämisen voitaisiin katsoa kuuluvan säädyille, niin koska rahan bruttopainon muuttaminen välttämättä edellyttää myös remediumeja koskevien määräysten muuttamista, on tämäkin asia säätyjen mainitun pyynnön johdosta siirtynyt Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisen päätösvallan alaiseksi.

 

 

Vertailu