Kepossa 19.7.1843

Rakas lankoni! 

Vaikka en vielä olekaan saanut vastausta viimeksi Sinulle lähettämääni kirjeeseen, en voi kuitenkaan olla lähettämättä muutamaa riviä appiukon kirjeessä. Ensiksi haluan näin kertoa Sinulle, että olemme nyt saaneet jälleen pojan. Hän syntyi viime kesäkuun 22. päivänä, ja hänet kastettiin saman kuun 29. päivänä, ja hän sai nimen Gustaf. Anna on ollut poikkeuksellisen terve ja reipas. Poika syö ja nukkuu ja kukoistaa. Jumalan lahja ovat lapsetkin. Voi kunpa heidät voisi kasvattaa Jumalalle kunniaksi ja lähimmäisille hyödyksi! Monilapsisuus on toden totta suurta rikkautta ja siitä syystä sangen paljon enemmän vastattavaa tilinteolla.

Appiukolle lähettämäsi kirjeen perusteella olemme pitäneet täysin aiheellisena odottaa Sinua tänne. Annapa meidän nähdä, että tämä todellakin tapahtuu! Tule nyt, kun meillä on edes vähän kesää jäljellä, niin että voimme hieman katsella ympärillemme! Augustista emme ole saaneet mitään tietoja talven jälkeen. Hänen tilanteensa on huolestuttava. Olen pyytänyt häntä tänne ja olen omasta puolestani sitä mieltä, että hän ei mitenkään voi lähteä merimatkalle laivan päällikkönä. Jos siitä voisi olla jotakin hyötyä, hänen olisi lähdettävä matkustajana. Emme nyt lainkaan tiedä, onko hän lähtenyt merille vai onko hän Kristiinassa.

En ole vielä voinut lähettää kirjojasi. Syksyllä, kun ylioppilaat matkustavat Helsinkiin, voisin varmaankin saada ne jonkun mukaan, mutta onkohan niiden lähettämiseen aihetta, kun itsekin tulet tänne?

Olen nyt juuri valmiina matkustamaan Kokkolaan, jonne minut on kutsuttu Collanderin häihin. Hän menee naimisiin tohtori Bergin tyttären kanssa.

Anteeksi, rakas lanko, etten nyt jatka tätä pitemmälle. Anna ja Tyllerö lähettävät sinulle sydämelliset terveisensä. Tule nyt pian tänne! Sinun!

ystäväsi & veljesi O. v. Essen