Otto von Esseniltä

Tietoka dokumentista

Editoitu teksti

Suomi

Kepoossa 20.6.1840

 

Parahin lanko! 

 

Tartun nyt suuren häpeän ja harmin vallassa kynään vastatakseni Sinun 10. päivänä viime helmikuuta kirjoittamaasi kirjeeseen, jonka sain kuukauden päivät sitten. Haluaisin mielelläni puolustautua; mitään puolustautumiskeinoa ei kuitenkaan ole. En kehtaa pyytää anteeksi, sillä asia ei ansaitse anteeksiantoa eikä sitä voida antaa anteeksi. Ajan niukkuuden, saamattomuuden tms. syytteleminen ei kuulosta hyvältä. Niinpä olen nyt tässä aivan häpeissäni, eikä minulla ole mitään perusteluja esitettävänäni. Mutta odotahan; jotain kuitenkin: Kerran jo aloitin kirjeen vastaukseksi Sinun kirjeeseesi, mutta kun appiukkokin lupasi kirjoittaa, jäin odottamaan häntä melkeinpä liian pitkäksi aikaa ja turhaan.

Elämme täällä rauhallisesti ja yhtä tyytyväisinä kuin ennenkin, jopa tyytyväisempinäkin, sillä taloudelliset asiani ovat nyt kehittyneet erityisen suotuisaan suuntaan. Ryhtyessäni nyt pilkulleen kuvaamaan, mitä tässä asiassa on tapahtunut, minun on pyydettävä, ettet pitkästy kuuntelemaan asiaani. Sen jälkeen, kun matkustit täältä pois viime syksynä, minun olisi pitänyt välttämättä matkustaa Lapualle ja Alavudelle maksaakseni ennakkoa sahatukeista; olin kuitenkin aivan rahaton. Tunnustelin mahdollisuuksia Vaasassa ja muuallakin: en kuitenkaan saanut mitään. Kaikki vaivannäkö oli turhaa, lopulta juolahti mieleeni ottaa yhteyttä Lybäckiin Uuteenkaarlepyyhyn, ja tämä tuotti tuloksen. Ilman takuita tai muuta vakuutta kuin minun velkakirjani sain häneltä 400 bankoriksiä ja silloin olin taas rikas mies. Samalla tarjosin Lybäckille mahdollisuutta ryhtyä kumppanikseni sahaa omistamaan. Hän pyysi minua tekemään kirjallisen ehdotuksen sopimusehdoista eikä tuntunut vastahakoiselta. Alavuden-matkallani hahmottelin suunnitelman ja palattuani kotiin panin sen paperille suunnilleen näin. 1/2 sahasta irtaimistoineen siirtyy 4 000 bankoriksillä. Ostajan on annettava korotta lainaksi rahat tukkien ostamiseen ja kaikkiin sahalaitoksen toimintamenoihin myös minun osuuttani varten, kunnes lankut voidaan muuttaa edullisesti rahaksi. Tämän suunnitelman lähetin hänelle tämän vuoden alussa, ja kun pian sen jälkeen kävin henkilökohtaisesti hänen luonaan, hän tuli siihen tulokseen, ettei hän voinut ottaa maksaakseen niin suuria summia eikä ryhtyä liian suurisuuntaisiin liikeasioihin ja että hän lisäksi piti hintaa liian korkeana jne.

Tämä oli minulle kuitenkin ikävä vastoinkäyminen, sillä käsitin selvästi, etten voinut pitää laitosta käynnissä, ja ainoa toivoni oli mennyttä. En kuitenkaan luopunut kesken, matkustin heti Pietarsaareen, menin tapaamaan kauppaneuvos Malmia, kuvasin sahan tilanteen ja esitin hänelle saman tarjouksen kuin Lybäckille. Muutamaa päivää myöhemmin hän (Malm) tuli tänne, ja kauppa tehtiin jo mainitsemillani ehdoilla.

Nyt jatkan täydellä teholla sahalaitoksen toimintaa. Viime keväänä minulla oli koossa mitattuja tukkeja yli 6 000 tolttia, suunnilleen puolet mäntyä ja puolet kuusta, pituudeltaan 14, 16 ja 21 jalkaa. Mäntypuuta, jonka uitossa olin itse mukana, ei voitu viime keväänä saada perille, sillä meillä on täällä ollut koko kevään ajan vettä tavattoman vähän, eikä kevättulvaa ole ollut lainkaan. Tällä uittomatkalla raadoin ruumiillisesti niin ankarasti, etten ole vielä koskaan elämässäni raatanut niin kovasti. Kaikkien meidän tässä yhteydessä kohtaamiemme vaikeuksien kuvaileminen veisi liian paljon tilaa. Tuon matkan jälkeen olen kuitenkin voinut erinomaisen hyvin. Koko keväänä minulla ei ole ollut melkeinpä lainkaan rintakipuja. Niin, tunnen olevani ruumiillisesti niin terve ja vahva, että minua itseänikin suuresti hämmästyttää. Kuusitukit olen saanut tänne kotiin suurella vaivalla, niitä sahataan parhaillaan. Kuten nyt näet, rakas Veli, maalliset näköalamme ovat nyt tällä tavoin kirkastuneet. Malm on erinomaisen kunnollinen liikemies. Rehti ja hyvä mies. Huhu tästä kaupasta ehti pian Uuteenkaarlepyyhyn, ja silloin siellä kaikkien silmät aukenivat. Lybäck, Hammarén ja monet muut kerta kaikkiaan raivostuivat, sillä heillä oli mielestään jonkinmoinen etuoikeus ennen jotakuta, joka tulee muualta kuin Uudestakaarlepyystä.

Muiden muassa Lithén oli eräässä tilaisuudessa purkanut kiukkuaan minua kohtaan ja mm. sanonut, että minä ihmettelen, kuka haluaa ostaa hänen roskalankkujaan, hän kai odottaa, että niitä pitäisi tiedustella häneltä; tavallista ei kuitenkaan ole, että kauppias tiedustelee talonpojan tavaroita, vaan talonpojan tapana on tarjota niitä kauppiaalle. Sillä tavalla joku ja joku muu toisella tavalla. Pian sen jälkeen Lithén kuitenkin tuli tänne ja halusi ostaa lautoja. Kysyi monien laatujen hintoja ja halusi tinkiä kaikesta; kun kuitenkin pidin tiukasti kiinni hinnoistani, hänen oli sittenkin pakko ottaa muutamia toltteja. Nyt hän haluaa ostaa lankkuja.

Tänä keväänä uusikaarlepyyläiset ovat olleet hyvin kiivaasti hankkimassa lautoja, joita he ovat tarvinneet paljon. Tänä vuonna meillä ei toki ole ollut yhtä kaunista kevättä kuin viime vuonna; on se kuitenkin ollut melko kaunis, niin että kaikki kasvit kukoistavat tavattoman ihanasti. Täällä kylvettiin keväällä 10 tynnyriä ohraa. Sinun kasvitarhassasi kasvavat ja kukoistavat kaikki istuttamasi pensaat lukuun ottamatta viinimarjapensaita, ne ovat kaikki kuolleet. Anna on nyt pannut kasvamaan kaikenlaisia vihanneksia. Olemme myös vedättäneet sinne enemmän multaa. Olen itse rakentanut tänne Kepoon jauhomyllylle uuden rakennuksen, ja parin viikon kuluttua saan katselmuksen. Jauhomyllyn olen korjannut ja laitattanut siihen kaksi uutta vesipyörää, niin että nyt se käy täyttä vauhtia. Siltakin on kunnostettu. Hevoseni ovat ajojen raskaudesta huolimatta hyvässä kunnossa. Märta menetti sikiönsä joulun aikaan. Olen nyt keväällä astuttanut sen, saa nähdä, mitä tulee. Splitan on kasvanut melko isoksi; se on vireä ja lauhkealuonteinen.

Appiukko elää ja voi hyvin ja on tyytyväinen. Suurimman osan käyttökuntoisesta irtaimistostaan hän raahasi talvella Uuteenkaarlepyyhyn ja myi sen siellä huutokaupalla. Sillä tavoin saamillaan varoilla ja lisäksi sillä, mitä hän sai kokoon matkallaan Kokkolaan, hän maksoi papin saatavat. Kruunun maksujen maksamiseksi hän myi lehmän ja jotakin muuta pientä, niin että hän on täksikin vuodeksi karistanut kannoiltaan pahimmat karhut. Mitä pientä ukko on muuten tarvinnut, sen olen hänelle antanut. Ne rahat, jotka August jätti minulle ukolle annettavaksi, August tarvitsi muuttaessaan Kristiinaan, mistä syystä palautin hänelle koko tuon summan vähentämättä sitä, mitä olin jo antanut ukolle.

Appiukko on edelleenkin yhtä terve ja reipas. Sieltäpäin ei ole nyt pitkään aikaan kuulunut erityistä metakkaa. Nyt tuntuu olevan pikemminkin hiljaista ja tyyntä. Muutamia päiviä sitten appiukko kävi täällä noutamassa tervatynnyreitä. Paroni Stromberg toivoo tulevansa rikkaaksi. Isonkyrön nimismies Polviander kuoli keväällä juuri samalla tavalla kuin oli elänytkin. Hän oli useita vuosia sitten todistajien läsnäollessa valinnut Strombergin pesänsä selvittäjäksi kuolemansa jälkeen ja luvannut tälle vaivan palkaksi 10 000 riikintaalaria valtakunnan rahaa. Paroni vaatii nyt tätä summaa ja on melko varma siitä, että saa sen perityksi. Polvianderin koko jäämistö kuuluu olevan hieman yli 200 000 riikintaalaria. Koko hänen irtaimistonsa määrä oli yksi rasia, 1 vihreä vanha hännystakki, 1 pari housuja, 1 paita, 1 pari sukkia ja 1 pari tohveleita. Kaikki muu käteistä rahaa ja omaisuuksia. Sairasvuoteellaan hän vielä melkein kuolemaisillaan selaili velkakirjojaan ja laski korkoa saatavilleen. Nyt perilliset käyvät oikeutta siitä, kuka perinnön saa.

Olet kai jo kuullut, että August muutti jo talvella Kristiinaan. Oletan myös, että August on kertonut Sinulle Sofien kuolemasta. Hän ei siis enää ole elävien joukossa. August parka. Se oli ankara isku. Mutta sellaista kuitenkin on maailman meno. Saammeko jo pian odottaa Janne-lankoa tänne?

Tyllerö puhuu yhä enosedästä ja muistaa joka ilta pyytää Jumalaa siunaamaan enosetää. Sekä Tyllerö että Hilma ovat olleet terveitä ja reippaita. Hilma juoksee jo minne haluaa ja alkaa vähän puhuakin. Isä on nyt mennyt kolmannen kerran naimisiin kälynsä, leskirouva Sneckendahlin kanssa. Täällä pidettiin talvella pitäjänkirjurin vaalit, ja Forss sai tälläkin kertaa eniten ääniä. Tästä valinnasta valitinkin; en kuitenkaan saanut muutosta aikaan.

Odotamme Carlia kotiin juhannukseksi, saapa nähdä, tuleeko hän, ja saapa nähdä, onko hän saanut kandidaatintutkinnon suoritetuksi. Hän on ollut kehnossa kunnossa melkein koko talven ja kevään. Anteeksi nyt, rakas Veli, että olen näin lörpötellyt niitä näitä, hypännyt asiasta toiseen aivan sen mukaan, miten ajatukset ovat lentäneet.

Nyt pyydän lopuksi, että edes muutamalla rivillä ilmoittaisit minulle, missä olet ja miten voit, milloin voimme odottaa Sinua tänne jne. Ehkä me pystyisimme nyt majoittamaan Sinut paremmin kuin viimeksi.

Anna ja Tyllerö lähettävät sydämelliset terveiset. Jumala Sinua siunatkoon!

Voi hyvin! Otto

 

 

Vertailu