Onneeni en saata luottaa,

Ihanainen! Katoovainen

onhan uni. Toisenlainen

totuus on; se surun tuottaa.

Lupaa syömmein sykähtelyt

Sulle lemmen pikku majan.

Turhuuksiin sua halus ajaa,

Houkuttavat halvat helyt.

Hauskat hetken huumaukset

Viekoitellen hymyilevät,

Sua kiehtoo elon kevät,

Eivät arjen velvoitukset.

Katseeltasi pakoon käännyn,

Pelkään poltetta sen liekin.

Minulta se voimat viekin,

Turhaan kilvoitteluun näännyn.

Vähään tyytymään kun taipuu

Mies, niin neito tuskin tyytyy.

Säikkyneenä rintas hyytyy

Yltyessä yljän kaipuun.

Unelmani autuudesta

Sinua ei toki loukkaa?

Kyynelillä maksan, houkka,

Joka toivon hitusesta.