[saksaksi]
Juuri nyt illalla yhdeksältä olen saanut ilokseni ottaa vastaan Teidän Ylhäisyytenne suuresti kunnioitetun kirjeen tämän kuun 11. päivältä.
Kiitän hartaimmin Teidän Ylhäisyyttänne siitä erinomaisesta suopeudesta, jota osoittaen edistitte laina-asiaa. Tämä asioihin puuttumisenne oli minulle viimeinen apukeino hädässä.
Olen nimittäin aivan varma siitä, että jos hän [C. M. v. Rothschild] olisi torjunut meidät, emme olisi voineet löytää rahaa Saksasta miltään taholta.
Olemme saaneet sieltä pelastukseksemme 8 miljoonaa taaleria. Ja millaiseksipa tällainen maa voi luottokelpoisuuttaan kiitellä.
Pankkiiri ostaa ja myy papereita. Niinpä hän pitää rahansa vapaana käytettäväkseen. Sen sitominen johonkin kohteeseen kahdeksi vuodeksi ei kuulu hänen liiketoimintansa piiriin.
Kun paroni von Rothschild on kuitenkin näin menetellyt, tämä on suurta suopeutta, jota tuskin saattoi toivoakaan. Kahdeksan prosentin korolla tämä raha on kuin kadulta löydettyä. Pietarissa meiltä on vaadittu 11–12 prosentin korkoa yhdeksän kuukauden lainasta. Aivan toista on obligaatiolainan järjestäminen, kun pankkiiri voi heti myydä obligaatiot eteenpäin.
Mainitusta poikkeuksellisesta suopeudesta saamme kiittää ensimmäisestä lainasta v. Rothschildin kanssa sopineen edesmenneen paroni Langenskiöldin persoonallisuutta sekä herra Frenckelliä, josta on tullut paronin läheinen ystävä.
Uskon kuitenkin toistaiseksi riittävän, että ainoastaan minä kirjoitan kiitoskirjeen paroni v. Rothschildille, onhan hän pelastanut minut mitä suurimmasta sieluntuskasta ja hädästä.
Olemme ostaneet kruununmakasiineihin jo 28 000 säkkiä jauhoja ja saaneet kaikelle hankituksi laivauksen. Ostamme vielä pari tuhatta. Ennestään meillä on kolmekymmentä tuhatta tynnyriä = 23 000 säkkiä. Toivon sen riittävän.
Suurin seuraava huolenaihe on, miten yksityiset maahantuojat onnistuvat hankkimaan viljaa ja laivakuljetuksia ja saamaan laivat turvallisesti satamiimme.
Mikäli Teidän Ylhäisyytenne haluaisi osoittaa minulle sangen suurta suopeutta, pyytäisin kunniamerkkiä Frenckellille. Hänellä ei ole vielä yhtään venäläistä kunniamerkkiä. Hän sai kuitenkin Tukholman näyttelyn erään juryn puheenjohtajana Pohjantähden ritarimerkin. Hän ansioitui suurenmoisesti maan hyväksi solmiessaan lainasopimuksen. Aivan vähäarvoinen kunniamerkki tuskin tuntuisi palkinnolta. Mutta jos hänelle voitaisiin myöntää Stanislavin ritarikunnan 2. luokan merkki, se saattaisi ilahduttaa häntä, koska se olisi erityinen huomionosoitus.
