Nikolai Adlerbergille joulukuussa 1866, konsepti

Tietoka dokumentista

Tietoa
30.12.1866
Pvm kommentti: 
Päivämäärä ei ole tarkka
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

[saksaksi]

 

1, Ovatko rautatiet maalle hyödyksi:

a) kuljetusten mahdollistamiseksi sisämaan vesistöjen alueilta?

b) liikenneyhteyksien parantamiseksi maassa yleensä;

c) yhteyden saamiseksi Venäjälle ja ulkomaille.

 

2. Ovatko ne joltakin kannalta juuri nyt välttämättömiä?

a) viennin lisäämiseksi?

b) työn järjestämiseksi väestölle.

 

3. Jos välttämätöntä, miten on hankittava rahat rautatien rakentamiseen?

a) Onko ne hankittava kotimaasta lainaa ottamalla tai valtion metsiä myymällä?

b) Jos rahat hankittava ulkomailta, onko edullisempaa rakentaa radat valtion kustannuksella ja taata rahojen maksaminen?

c) Vai onko edullisempaa luovuttaa rakentaminen ja liikenteen hoito ulkomaiselle yhtiölle?

 

4. Sen jälkeen kun vuotuiset kustannukset siirtyvät valtion maksettaviksi, kykeneekö tämä suoriutumaan niistä?

 

5. Jos liiketoimen toteuttaa yksityinen yhtiö, millaiset ehdot sille on asetettava:

a) koskien kuljetusten hintoja;

b) – ” – valtion oikeutta radan lunastamiseen itselleen?

c) – ” – radan luovuttamista valtiolle.

 

6. Jos keisarikunnan hallitus haluaa osallistua takuun antamiseen, millä tavalla radan rakentamisen ja liikenteen hoitamisen johto järjestetään? Nimittäin

a) johtavatko rakennustyötä meidän insinöörimme?

b) voidaanko valtion vaunukaluston valvonta pitää pelkästään Suomen hallituksen käsissä?

 

7. Siinä tapauksessa:

a) onko ainoastaan Suomella oikeus lunastaa rautatie omakseen?

b) voiko tuleva luovutus samoin tapahtua Suomelle?

Jos näin voidaan säätää, Suomelle jää velvollisuus maksaa takaisin Venäjän valtion varoista maksettu takuusumma. Ehdot tältä kannalta.

Jos kustannukset arvioidaan 30 000 ruplaksi virstalta – ja pankki myöntää rahaa 52 000 ruplaa virstaa kohti, lainattavaksi jää 57,7 %

jos [virstaa kohti] 45 000 – 66,66 %

jos 40 000 – 75 % –

Jos vuotuinen korko on 5 % ja uuden rataosuuden osuus kuoletuksista 1/12 %, radan Riihimäki–Lahti (345 virstaa) kokonaiskustannusten voidaan olettaa olevan 9 850 000 ruplaa ja annuiteetteina on maksettava

tapauksessa A 17 940 000 ruplan summasta 911 950 ruplaa

B 15 525 000 789 187 ”

C 13 800 000 701 500 ”

Näistä annuiteeteista Suomen osuutena 2/5:

tapauksessa A 182 390 x 2 = 368 780

B 157 837 x 2 = 315 674

C 140 300 x 2 = 280 600

jos 1/3

tapauksessa A – 303 983 1/12

B – 263 062 1/12

C – 238 833 1/12

Huomautus 1: Ei voida edellyttää, että rakennustyö ja liikenteen hoito otetaan vastaan ilman edeltäviä tutkimuksia radan kannattavuudesta.

Todennäköistä, että ensimmäisten 10 vuoden aikana toimintakustannuksia jne. ei kyetä kattamaan tuloilla.

Mainittu tappio on tästä syystä otettava huomioon rahaa tarkoitukseen ennakolta myönnettäessä.

Arvelen, että se voidaan arvioida 500 ruplaksi vuosittain ratavirstaa kohti.

Siis 500 x 345 = 172 500 ruplaa

Summa 10 vuodessa 5 %:n korkoineen 2 155 250 ruplaa

Kun nämä lisätään 10 350 000 ruplan kustannuksiin

2 155 250

summaksi kertyy 12 505 250

Jos vielä otetaan huomioon, että takuusumman korkoja ryhdytään maksamaan vasta liikenteen alkamisvuodesta eli lainan antaja menettää keskimääräisen arvion mukaan 3 vuotta ja siis 15 % mainituista 10 350 000 ruplasta, tämä merkitsee

1 035 000

517 000 1 552 500

lisäksi edellä mainitut 12 505 250

14 057 750 hopearuplaa

Tästä käy ilmi, että laina tai rahojen myöntäminen ennakkoina 85 %:n kurssilla merkitsee ainakin 17 500 000 ruplan kokonaissummaa eli noin 50 700 ruplaa virstaa kohti.

 

 

Vertailu