Tätä armollista määräystä noudattaen saanee senaattori alamaisimmin ilmaista sen käsityksensä, että myös pakkokurssilla kiertävän setelirahan ollessa maan maksuvälineenä on kaikki tuonti ja siten myös kaikki viljan tuonti maksettava metallirahalla tai ulkomaan valuutoilla. Kato tekee kuitenkin maanviljelijälle verojen maksun vaikeaksi; ja koska varma seuraus rahanuudistuksesta on, että nämä verot on maksettava metallirahana saman nimellisarvon mukaan kuin ne tähän asti on maksettu heikentyneellä setelirahalla, niin mainittu vaikeus olisi rahanuudistuksen seurauksena entistäkin tuntuvampi. Rahanuudistuksesta tosin varmasti seuraa, että kruununverot, jotka nyt maksetaan heikentyneenä setelirahana, on, kuten ennenkin normaalien rahaolojen vallitessa, maksettava saman nimellismäärän mukaan metallirahana. Koska kruununverot maksetaan verohinnan mukaan, ja se on juuri maksuvälineen heikentyneen arvon takia ollut kalliimpi, on tämä toki jossain määrin vaikuttanut verojen alentumista vastaan. Kuitenkin voidaan olettaa, että maksuvelvollisilla on ollut etua maksuvälineen kyseisestä ominaisuudesta, ja tämä tulee poistumaan rahanuudistuksen yhteydessä. Ja koska keskiverohinta viimeksi kuluneen kymmenen vuoden verohinnan mukaan laskettuna näyttää uudistuksen toteutuessa kohtuuttomalta, niin maksuvälineen muuttuneen arvon mukainen soviteltu verohinta on selvästi oikeuden ja kohtuuden vaatima.
Senaattori, joka on harkinnut sellaista toimenpidettä, pyytää saada, siinä tapauksessa että Teidän Keisarillinen Majesteettinne armollisimmin sallii uudistuksen, antaa asiasta erityisen alamaisen esityksen.
Mutta toisaalta katojen seurauksia helpottaa se, että viljantuonti, joka silloin tapahtuu parikurssiin, tulee maalle halvemmaksi, ja sen seurauksena tavaran hinta, kuten yleensäkin kaiken tuontitavaran, Suomen Pankin setelien mukaan, tulee laskemaan.
Onneksi ovat kuitenkin vielä kesäkuussa vallinneet uhkaavat satonäkymät sittemmin sattuneen suotuisan sään vaikutuksesta poistuneet, niin että senaattori saa nyt tyydytyksekseen alamaisimmin ilmoittaa Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne, että vuoden sato on paljon paremmin kuin kolmena viime vuonna täyttävä maan tarpeet, ja kuten alamaisimmin oheen liitetystä kuvernöörien antaman 2. satokertomuksen yhteenvedosta (d. A) käy ilmi, voidaan se laskea antoisuudeltaan kohtalaisiin. Tämä arvio on sitäkin oikeutetumpi, kun useilla paikkakunnilla todettu rukiin kato on syntynyt siten, että rukiin oras tuhoutui talven ja kevään kuluessa, jolloin pellot voitiin kylvää ohralla ja ne ovat sen sijasta antaneet tyydyttävän sadon tätä viljalajia.
Mainittujen kertomusten antamisen jälkeen on kyllä esiintynyt halloja elokuun 20. ja 23. päivän välisenä aikana. Mutta koska sadonkorjuu oli tuohon aikaan aloitettu koko maassa, ja viljakasvit siis olivat ehtineet kypsyä niin, ettei halla voinut niitä enää merkittävästi vahingoittaa, niin toivoa on, ettei sadon laatu pohjoisimmissakaan lääneissä ole olennaisessa määrin muuttunut. Myös ovat pohjoisimpien läänien kuvernöörit ilmoittaneet, ettei hallan voida katsoa tehneen satoa leipäviljaksi kelpaamattomaksi, joskin se mahdollisesti on vahingoittanut sen itävyyttä.
