Morgonbladet nro 182, 8.8.1878: Kauppatase

Tietoka dokumentista

Tietoa
8.8.1878
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Kauppatase on kohta sata vuotta ollut nykyajan kansantaloustieteilijöiden ja vielä enemmän heidän taitamattomien jäljittelijöidensä tuomion kohteena. Siitä huolimatta kaikissa maissa koetetaan saada viennin ja tuonnin rahallinen arvo julkaistuksi.

Nyt voisi kysyä: mitä hyötyä siitä on ellei se, että verrataan molempia arvoja ja siten saadaan käsitys maan viennin ja tuonnin suhteesta? Siihen voitaneen vastata: arvot määrätään vain siksi että voidaan vertailla molempia arvonmäärityksiä eri vuosilta ja saadaan mitta viennin ja tuonnin nousulle tai laskulle vuodesta toiseen. Mutta edes yksi lukija tuhannesta ei kiinnitä vuoden osalta esitettyihin arvosummiin tätä merkitystä, vaan melkein kaikki vertaavat niitä toisiinsa. Mainittu vertailu eri vuosien kesken on myös suhteellisen merkityksetön tavaramäärien vertailun rinnalla, joka sen lisäksi on käytettävissä.

Eilispäivän Morgonbladetissa julkaistiin virallinen taulukko Suomen viennistä ja tuonnista vuonna 1877, verrattuina vastaaviin tietoihin vuodelta 1876. Arvoiksi ilmoitetaan

1877 1876

Smk. Smk.

Vienti 104 582 435 95 554 742

Tuonti 151 411 495 137 203 711

Asiaa ymmärtävät ratkaiskoot sen, mitä näistä luvuista opitaan. Tullihallinto (luultavasti) selittää viennin arvon nousun suuremmalla puutavaran ja paperin viennillä vuonna 1877 kuin 1876. Mutta 1877 olivat puutavaran hinnat laskeneet ja kurssivoittokin hävisi. Samaa voitaneen sanoa paperinviennistä, joka huomattavalta osin koostui vielä paperimassasta. Tuonnin nousun selitys päteköön sen minkä voi. Mutta myös siitä huomautettakoon, että rahakannan muuttaminen 1877 teki tuonnin 15–20 prosenttia halvemmaksi kuin 1876.

Se vertailusta kahden vuoden kesken. Jos taas verrataan vuoden vientiä ja tuontia, niin päädytään yksinkertaisesti kohtuuttomuuteen. Vuonna 1876 tuonnin arvo ylittää viennin arvon yli 40 miljoonalla, vuonna 1877 lähes 50 miljoonalla. Voinee pitää totuutena, että Suomen tuonti on aina suurempi kuin vienti ja että merenkulku kattaa eron rahtituloilla. Mutta 40–50 miljoonan ero on kuvitteellinen luku, jonka voivat täyttää vain kuvitelmat.

Vanhalla laskutavalla viennin ja tuonnin hintoihin omassa satamassa vastaavasti lisätään tai niistä vähennetään rahti ja kauppavoitto, tuonnin arvosta lisäksi tullimaksut, ja siten päästään hintaan, jonka maa todella on saanut viennistä ja maksanut tuonnista. Myös se lienee ollut puutteellinen ja rahdin mukaan laskeminen oli väärin. Mutta se antoi eittämättä järkevämmät luvut kuin nykyään annetut.

Näyttää ainakin tarpeelliselta muistuttaa joka kerta laskutavasta, eli että arvo määrätään tavaroiden kotimaassa käyvän hinnan mukaan. Viennissä sen voi katsoa käyvän yksiin sen kanssa mitä saadaan ulkomailla. Mutta on ilmiselvää, että tuontitavaroiden hinnat sisältävät tullin, kustannukset maan sisällä ja suuremman tai pienemmän kauppavoiton. Siksi ei voine pitää järjenvastaisena, että ilmoitetusta tuontiarvosta vähennetään yleisön tiedoksi tietty prosenttimäärä edellä ilmoitettuja maksueriä varten. Voitaneen myös väittää, että 20 prosentin vähennys ei olisi liian suuri. Sellainen vähennys pienentäisi nyt ilmoitettua tuontiarvoa vuodelta 1877 noin 30 miljoonaa, vuodelta 1876 noin 20 miljoonaa.

Puutavaranviennistä ilmoitetaan vain raha-arvo. On mahdollista, että vuodelta 1877 se on laskettu liian korkeaksi. Mutta myös toiselta taholta on todettu, että Suomen puutavaranvienti oli 1877 suurempi kuin koskaan – huolimatta huonoista kauppasuhdanteista ja Englannin ennestään ääriään myöten täysistä markkinoista. Merkillistä kyllä vietyjen sahatavaroiden määrä oli myös tämän vuoden kesäkuun lopussa yli 50 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan 1877. Varhainen purjehduskausi on hyvin voinut vaikuttaa siihen. Mutta menekkiä ei siis ilmeisesti ole puuttunut, olkoonpa se ollut kuinka epäedullista tahansa. Siitä puhutaan paljon pahaa. Myös paperinvienti oli suurempi kuin sekä 1877 että 1876, tuskin pienempi kuin 1877. Ja on pantava merkille, että Venäjälle mennessään kaksi viimeksi mainittua artikkelia ovat riippuvaisia merenkulun avautumisesta.

J. V. S.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: