Morgonbladet nro 139, 19.6.1876: Dagbladet & kumpp.

Tietoka dokumentista

Tietoa
19.6.1876
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Helsingfors Dagblad aloitti 16. huhtikuuta I:n allekirjoittaman artikkelin ”Meidän rahan­parantajamme”. Kirjoittaja itse näytti väsyneen valtio-oikeutemme uuden periaatteen puimiseen, koska jatkoa seurasi vasta 24. huhtikuuta.

Olemme jättäneet lehden uudet sepustukset omaan arvoonsa, koska useimpien tarkoituksena on, kuten sanotaan, ”valehdella omaan pussiin”. Niinpä Dagbladet kertoo lukijoilleen Morgonbladetin vain kiistäneen sen esittämän väitteen, että vuoden 1865 rahauudistus tapahtui valtiopäiväpäätöksen nojalla. Kuten joku lukija muistanee, tämä valtiopäivätoimi sisältyi koko muun ihmiskunnan paitsi Dagbladetin tietämättä valtiopäivien päätökseen takauksesta hypoteekkiyhdistyksen ulkomaiselle lainalle. Julkaisimme esityksen ja valtiopäiväpäätöksen verba formalia [sanasta sanaan] kokonaisuudessaan, ja niistä käy ilmi, että Dagbladetin puhe on silkkaa mielikuvitusta ja että rahauudistus oli Hänen Majesteettinsa käsky jo ennen kuin ehdotus annettiin. Tätä Dagbladet kutsuu pelkäksi kiistämiseksi. Mutta se itse varoo antamasta lukijoilleen tietoa näistä asiakirjoista. Lehti ei edes korjaa huomauttamaamme perusteetonta väitettä, että talonpoikaissääty olisi pitänyt rahauudistusta ehtona takauksen myöntämiselle. Yllättävää tämä kaikki ei ole; sillä se kuuluu Dagbladetin tavanomaiseen tapaan kiistellä. Mutta se todistaa tavallista enemmän Dagbladetin kunnioituksesta lukijoitaan kohtaan.

Lehden toinen väite on se, että sen, ts. Dagbladetin, kiistakirjoittelu on tuottanut sen ”tuloksen”, että Morgonbladet on ilmoittanut haluavansa väliaikaisen toimenpiteen ilman rahauudistusta estämään rahanarvon laskun. Tämän tuloksen Dagbladet on nyt saanut aikaan polemiikilla, jollaista edellä on kuvattu.

Nyt voi olla, että ensimmäisen aiheesta kirjoittamamme artikkelin olisi pitänyt paremmin ottaa huomioon lukijat, joille kysymys on vieras. Mutta kun esim. tiivistimme käsityksemme sanoilla: ”Nämä kaksi määräystä ovat välttämättömiä: pankin oikeus lunastaa setelinsä kultarahalla ja kultarahan vastaanottaminen kruunun kassoihin” – niin ainakin sanomalehden toimituksen olisi pitänyt kyetä oivaltamaan, että tässä ei ole kysymys kultakannasta, toisin sanoen kultarahan määräämisestä lailliseksi maksuvälineeksi kaikissa rahamaksuissa. Mutta Dagbladetin kirjoittaja on vääntänyt velvollisuudeksi myös ehdotetun oikeuden maksaa verot kultarahalla. Myöskään tätä vääristelyä ei Dagbladet ole oikaissut, vaikka olemme osoittaneet sen asiaankuulumattomaksi. Mutta se sopi aivan liian hyvin lehden päätarkoitukseen. On kyllä paljon vaadittu, että me siitä huolimatta katsoisimme Dagbladin kirjoittajan bona fide [hyvässä uskossa] ymmärtäneen väärin meidän sanamme.

Myös Dagbladin kiistakirjoittelun suuren ”tuloksen” korostaminen on vain kehuskelua omaan pussiin. Mutta sen tarkoituksena on uskotella kaikille niille, jotka eivät ole lukeneet Morgonbladetia, että alusta asti olemme halunneet viedä kultakannan valtiopäivien käsittelyyn.

Dagbladetilla on kaikkien suurvaltojen tavoin diplomaattiset asiamiehensä maan ulkopuolella sekä idässä että lännessä. Niiden varsinaisena tehtävänä on saattaa huonoon huutoon fennomania ja ne miehet, joita pidetään sen tärkeimpänä tukena. Mutta siinä sivussa ne hoitavat myös muita valtionasioita.

Ärhäkimmän ja tietämättömimmän laatuinen diplomaattinen agentti on ruotsalaisen Aftonbladetin Suomen-kirjeenvaihtaja. Mainittu sepustaja kertoi aikanaan muun muassa, että Suomessa toivottiin ministerivaltiosihteeriksi venäläistä salaneuvos Bruunia, joka kuului olleen suuri Venäjän lain tuntija ja määrätty päätymään oikeusministeriksi ym. Sellaista lukee tosi äimistyneenä. Mutta laskelmointi ei ole huonoa. Sillä tiellä voi toivoa saavansa sellaisen mielipiteenilmauksen aika korkealle suomalaisen kansan laskuun. Tämä Suomessa tuntematon nimi otettiin Dagbladetiin vain eri yhdistelmiin liittyneistä huhuista, mutta ilman esipuhetta. Tämä sama kirjeenvaihtaja on nyt kertonut myös Ruotsin yleisölle Dagbladetin kiistakirjoittelun tuottamista ”tuloksista”. Siitä käy ilmi, että tarkoituksena on tehdä kehuskelusta uskonkappale. Sillä siitä seuraa lisäyksenä, että Morgonbladet on määrännyt kultakannan kuulematta valtiopäiviä. Ja jos me vaikenemme siitä, Dagbladet kertoo aikanaan, että olemme samaa mieltä ja tunnustaneet ja pyytäneet anteeksi entisiä syntejämme.

Monen lukijan lienee vaikea ymmärtää, mitä Dagbladet & Kumpp. voi hyötyä siitä, että se levittää myös ulkomaille sepityksiään Morgonbladetista. Mutta tarkoitus on selvä. Ei ole kysymys rahanarvosta, ei liioin lehdestämme, vaan harmittavista fennomaaneista, jotka on eri tavoin koetettu tehdä poliittisesti epäilyttäviksi. Siksi myös kirjeenvaihtajan kirjoitukset Venäjän lehdistöön ovat niin oivasti kohdallaan. Ja Aftonbladetin kirjeenvaihtaja, joka ei häpeä leimata maan suomenkielistä väestöä, toisin sanoen koko Suomen kansaa pientä murto-osaa lukuun ottamatta, termillä ”tšuudikansallisuus”, on juuri oikea mies ryhtymään Ruotsissa ilmiantoihin.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: