Morgonbladet nro 111, 16.5.1881: Puhe kansalaisjuhlassa Snellmanin 75-vuotispäivänä 12.5.1881

Tietoka dokumentista

Tietoa
16.5.1881
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Hyvä herrasväki! Koska tässä kunnianarvoisassa piirissä saattaa ehkä olla joitakuita, jotka eivät ymmärrä suomea hyvin, pidän velvollisuutenani nyt kuten aina osoittaa heille huomaavaisuutta sanomalla jonkin sanan sillä kielellä, jota he parhaiten ymmärtävät, ennen kuin siirryn puhumaan akateemiselle nuorisolle suomeksi. Jos täällä nyt on sellaisia henkilöitä, olen tietystikin ennen kaikkea heille kiitoksen velkaa, sillä juuri heidän parissaan, jotka eivät ehkä ole voineet suomenkielisestä kirjallisuudesta hankkia täydellistä suomalaisuusliikkeeksi itseään nimittävän liikkeen tuntemusta, juuri heidän parissaan on erityisen ansiokasta luottaa siihen, että kyseessä on asia, jonka on oltava jokaiselle isänmaanystävälle rakas ja pyhä; heidän osallistumisensa tämäntapaisiin juhliin on osoitus heidän isänmaanrakkaudestaan ja heidän lämpimästä halustaan oppia tuntemaan niitä oppeja, joita täällä arvostetaan. Niinpä pyydän, että saan heille puhuessani sanoa: Te isät, katsokaa, mitä ympärillänne Euroopassa tapahtuu. Jokainen päivä tuo todisteita siitä, mitä merkitsee työ kansan kansallisen tietoisuuden herättämiseksi ja kansakunnan johdattamiseksi selvemmin ymmärtämään, mitä kansa on ja millainen sen tehtävän maailmassa on oltava. En halua puhua noista suurista kansoista, saksalaisista ja italialaisista; Saksan kansa on yhdistynyt, niin ettei mikään maankolkka, jossa saksan kieltä puhutaan, jää yhteisen isänmaan ulkopuolelle. Sama koskee kauniin italian kielen puhujia; siellä prosessi ei toki ole vielä lopussa, italialaisia on edelleenkin Italian ulkopuolella. Voidaan kyllä sanoa: kukaan ei tiedä, kuinka siellä käy, onnistutaanko Italia koskaan saamaan kokonaiseksi. Minä tiedän sen. Italia palauttaa yhteyteensä nuo maan vielä erillään olevat osat ja tulee kokonaiseksi. Minä tiedän, ettei kukaan voi estää sitä. Sillä kansakunnan tietoisuus on vahva voima, mikään ei mahda sille mitään. Tämä on nähty historiassa tuhannen tuhatta kertaa. Tälle pohjalle voidaan perustaa valtioita, jotka jäävät pysyviksi. Olkaa hyvä ja katsokaa noita pieniä kansoja, joita nyt joka päivä ikään kuin nousee maasta muodostamaan itsenäisiä valtioita. Mitä Euroopan suurvallat niistä sanovat? Ne kysyvät: miten laajalla alueella puhutaan bulgarian kieltä, missä kulkee raja, missä on Bulgaria? Niin etäälle kuin bulgarian kieltä puhutaan ulottuu myös poliittinen Bulgaria aikanaan. Tietyt kehnot poliittiset laskelmat ovat valitettavasti pystyttäneet väliaikaisen raja-aidan Bulgarian ja Itä-Rumelian välille, mutta voimme olla varmat siitä, että tuuli vie sen mennessään; surkea aita ei jää pysyväksi. Entä missä on Serbia? No, Serbian valtio ulottuu tulevaisuudessa niin pitkälle kuin serbian kielen puhujia riittää.

Tämä on jo tunnustettu oppi eurooppalaisessa politiikassa ja Euroopan suurvaltojen keskuudessa. Jos Te, kunnioitetut isät, joiden kieli on oikeastaan vain ruotsalaista, jos Te otatte huomioon nämä tosiasiat ja haluatte ottaa oppia historiasta, Tekin voitte siitä oppia, että tämä suomalaisuusliike, jota Te ette oikein käsitä, saa voiton. Ei ole inhimillistä voimaa, joka voi estää sen, ja vain tämän liikkeen varaan voidaan perustaa luja Suomi, Suomi, joka voi toivoa jäävänsä pysyväksi tuleviin aikoihin. Ja Te, rakkaat äidit, jalot naiset, jos Te kykenette ymmärtämään tämän ja näkemään ennakolta, että niin käy, varjelkoon Teitä silloin Jumala kylvämästä lastenne rintaan epäsovun henkeä, joka vie heidät koko eliniäkseen taistelemaan sitä vastaan, mitä he haluaisivat rakastaa, omaa isänmaataan, koska heihin on varhaisessa iässä istutettu puolueellinen näkemys eivätkä he mielestään pysty rakastamaan maataan sillä tavalla kuin kansa haluaa, kansa, jonka tahtoon meidän kaikkien on kuitenkin taivuttava. – Vielä kerran: jos täällä on sellaisia henkilöitä, jotka eivät ymmärrä suomen kieltä, kiitän heitä nöyrästi siitä, että he ovat hyväntahtoisesti halunneet olla läsnä tässä juhlassa.

 

–––

 

Ihminen ei itse ohjaa kohtaloitaan; hänen on tyydyttävä siihen, mitä Jumala hänelle suo. Pääasia on, että täyttää velvollisuutensa ja tekee työnsä kunnolla.

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: