Mathias Aleksander Castrénille

Tietoka dokumentista

Tietoa
20.3.1849
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Kuopiossa 20.3.1849

 

Veli Castrén! 

 

Haluan liittyä, vaikkakin myöhässä ja lyhyesti, niiden monien joukkoon, jotka lämpimin sydämin toivottavat Sinut tervetulleeksi takaisin isänmaahan. Heidän kanssaan minäkin olen kuluttanut monia katkeria päiviä ja öitä kuultuani murheellisen viestin vaikeasta sairaudesta, testamenteista jne., ja sen takia olen hyvin iloinen tietäessäni, että olet hyvässä kunnossa saapunut perille aarteinesi.

En usko, että annat houkutella itseäsi millään eduilla valitsemaan virkaa ja asuinpaikkaa Suomen ulkopuolelta ja siten luovuttamaan menestyksestäsi koituvaa kunniaa ja ensisijaisinta rohkaisua muille kuin maanmiehillesi. On toki perin ikävää puhua tästä, kun tietää Sinun nytkin saavan tarpeellisen toimeentulosi vieraalta taholta ja tuntee meidän olojemme tarjoamat vähäiset mahdollisuudet. Vielä ei kuitenkaan eletä maailmanlopun aikoja; ja olisi todella äärimmäisen ihmeellistä, ellei täällä kukaan pystyisi menestyksekkäästi toimimaan siten, että Sinut saadaan pidetyksi maassa.

Ajattelenpa näinkin: äärimmäisessä hädässä Sinullakin on mahdollisuus hankkiutua kirkkoherran viran otium sapientisiin [viisaan lepoon]; toivotaan kuitenkin, että tie tähän viimeiseen vaihtoehtoon on pitkä ja että siltä avautuu monia muualle vieviä teitä.

Kiitoksia matkakertomuksista. Yritän Litteraturbladetin menestymisen hyväksi laatia niiden perusteella yleiskatsauksen matkastasi ja siihen liittyneistä pyrkimyksistäsi. Kuulin C. Ehrströmiltä, että aiot julkaista kunnon matkakuvauksen. Katsaus ei saa joutua minkäänlaiseen ristiriitaan tämän hankkeen kanssa. Ilahduta minua kirjoittamalla lähimmistä töistäsi ja mainitse, mitä niistä voidaan kertoa yleisölle. Älä pidä pyyntöä itsekkäämpänä kuin se on. Kaikkien vähänkin järkevien maanmiestemme tavoin pidän kaikkia töitäsi tekoina yhteiseksi hyödyksemme, ja tokihan me tahdomme tietää, miten meidän hyväksemme tehtävä työ etenee ja miten hyötymme edistyy.

Olisin hyvin iloinen, jos vielä joskus tapaisin Sinut jälleen. Viime tapaamisestamme on kulunut jo lähes yksitoista vuotta. Sinä aikana olen ehtinyt tehdä koko urakaareni niin ylös kuin alaskin. Sinun urasi on vielä nousussa, kuten kohtuullista onkin, kun olet luonut sille perustan niin paljon huolellisemmin ja suuremmin ponnistuksin. Suokoon Jumala Sinulle terveyttä ja voimia jatkaa sitä. Luota ystävällisesti siihen, että oma urani on opettanut minut ainakin ymmärtämään ja tunnustamaan sen arvon, jonka Sinun levähtämätön, uhrautuva ja menestyksekäs ponnistelusi ansaitsee. Sen tähden ei ole tyhjää puhetta, kun Kunnioitusta tuntien sanon olevani ja olen Sinun

altis ystäväsi ja veljesi

Snellman

 

 

Vertailu