M. A. Castrén’s Grundzüge einer Tungusischen Sprachlehre nebst kurzem Wörterverzeichniss. Im Auftrage der kaiserlichen Akademie der Wissenschaften herausgegeben von Anton Schiefner. S:t Petersburg 1856. [M. A. Castrénin tunguusin kielioppi sekä lyhyt sanasto. Keisarillisen tiedeakatemian puolesta julkaissut Anton Schiefner. Pietari 1856.]

Meillä on tässä taas uusi muistomerkki poismenneen erinomaisen maanmiehen laajoista tutkimuksista.

Matkoillaan Irkutskin alueella Siperiassa, Nertšinskin ja Kiahtan välisillä seuduilla, Castrén joutui melko pitkäksi ajaksi kosketuksiin tunguusien kanssa, joista hän toki jo matkalla Turutšanskiiin tapasi ainakin yhden heimon. Heidän kielensä tutkimukset hän kuitenkin aloitti vasta edellä mainitussa kohtaamisessa. Oli kyse kahdesta heimomurteesta, joita kutsutaan urulginiksi ja manikoviksi. Hänen omien muistiinpanojensa mukaan jälkeenjääneessä käsikirjoituksessa ovat jälkimmäisen murteen tutkimukset ”täysin luotettavat”, kun taas hänellä ei näytä olleen tilaisuutta riittävän huolellisesti tutkia edellistä. Molemmilla murteilla on tri Schiefnerin todistuksen mukaan ollut vahva vaikutus burjaattiin, jonka ohella tunguusi kuuluu mongolien kieliperheeseen.

Tunguusi ei siten kuulu siihen kieliperheeseen, suomalaiseen, tai laajemmin käsitettynä uralilais-altailaiseen, kuten Castrén sitä kutsui, joka oli hänen tutkimustensa pääkohteena. Kun hän kuitenkin toivoi oppivansa sen yhteydet mongolilaiseen, tarttui hän tarjoutuneeseen tilaisuuteen opiskella mainittuja kahta kieltä, varsinkin kun niiden kielioppia ei kukaan ennen häntä ollut käsitellyt. Myös Castrénin tunguusin kielioppi on siten ensimmäinen yritys selvittää tämän kielen rakenne. Aikaisemmin siitä on ollut kirjallisesti muistiinmerkittynä vain muutamia sanaluetteloita, ilmeisesti niukempia kuin uusi Castrénin laatima.

Jotakuta lukijaa voi ehkä kiinnostaa nähdä pari näytettä tästä niin oudosta kielestä. Esitämme ne niin hyvin kuin vain latinalaisilla kirjaimilla on mahdollista. Kursiivi tarkoittaa omituisia äänteitä, jotka myös kirjoitetaan omin kielimerkein:

Deklinaatioesimerkit:

Konjugaatioesimerkit:

Persoonapronominit ovat:

Bi (minä) Bu (me)

Si (sinä) Su (te)

Nongan (hän) Nongar (he)

Paikan adverbeja ovat esim.

Dat. Irtiki (minne) Ärtike (tänne) Tartiki (sinne)

Lok. Ilaa (missä) Älaa (tässä) Talaa (tuolla)

Abl. Irgit (mistä) Ärgit (täältä) Targit (tuolta)

Silmiinpistävää on suomen kielen samanlainen sijamäärä. Verbien persoonapäätteitä lienee yhtä vaikea selvittää kuin suomessa. Tunguusissa ei oikeastaan ole prepositioita vaan postpositioita, jonkin kantasanan sijoja, kuten esitetyt paikan adverbit:

esim.

Dat. bargiskii (jonnekin)

Lok.bargilaa (toisella puolen)

Abl. bargigiit (jostakin),

kun taas toiset päätteissä lähemmin sopivat yhteen nominien kanssa esim.

dat. dagado, abl. dagadok, prosec. dagali.

D:ri Schiefner on liittänyt mukaan herrojen Middendorff, Spassky ja Gerstfeldt sanaluetteloita sekä pari ensin mainitun julkaisemaa sanakoetta, jota seuraa tunguusin improvisoima runollinen vuodatus toverin kehotuksesta: ”Ahii hygookolj!” ts. laula naiselle!

Derbakiinin tumulkulmo turunjgatiw,

Säkaanin antsch’andun damarenjtgaatiw,

Chalkaptunnin damerentjgaatiw,

Nylinnin namarutschinjgatiw

Ukunduunin sobdontunnun kumlutschinjgaatiw,

Handrinnin ookaanam dahitschitschinjgatiw!

Laulu, jonka varmasti moni nuori mies opettelee ulkoa, kun hän saa tietää sen merkityksen, mikä tässä esitetään runouden ystäville, ei filologeille:

Kietoudun kuin nauha otsasi ympärille,

kuin korvarengas hiivin poskillesi,

kuin rintakilpi painauduin sydäntäsi vasten,

kuin vaate painauduin lähellesi,

ja käsivarren kurotin ympärillesi kuin vyö;

ja tekeydyin pukusi hapsuiksi!

Tämä riittänee lukijalle tunguusista, vaikka täytyy myöntää, että tunguusirunoudella on puolensa.

Saksaksi julkaistusta kokoelmasta Nordischen Reisen u. Forschungen von D:r M. Alexander Castrén on tämä nide seitsemäs. Edelliset ovat:

1. Versuch einer Ostjakischen Sprachlehre nebst kurzem Wörterverzeichniss.

2. Reiseerinnerungen aus den Jahren 1838–1844.

3. Vorlesungen über die Finnische Mythologie.

4. Grammatik der Samojedischen Sprache.

5. Wörterverzeichnisse aus den Samojedischen Sprachen.

6. Reiseberichte u. Briefe aus den Jahren 1845–1849.

Painossa ovat:

8. Versuch einer Burjätischen Sprachlehre nebst kurzem Wörterbuch.

9. Ethnologische Vorlesungen über die Finnischen Völkerschaften.

Vielä on odotettavissa Castrénin Tataarin kieliopin julkaisu Pietarin Tiede-Akatemian huostassa. Sen tekemisen oli professori Kellgren ottanut asiakseen. Hänen ennenaikainen kuolemansa esti sen toteuttamisen; ja toimittamisen on siksi nyt toinen ottanut huolekseen.

Siten olisi vielä jäljellä jeniseinostjakin kielioppi ym., jonka julkaisu toimittamiseen tarvittavan tiedon puutteen vuoksi täytyy siirtää tulevaisuuteen, ja samojedin ym. satuja ja lauluja.

Etnologiset luennot painetaan ruotsalaisena painoksena yliopiston kustannuksella.

J. V. S.