Lisää valaistusta Suomen oloihin viime vuosisadan puolivälissä, puheenvuoro Suomen Tiedeseuran vuosikokouksessa 29.4.1871

Tietoka dokumentista

Editoitu teksti

Suomi

Siinä Suomen poliittisia mielialoja vuosina 1848–50 koskevien käsikirjoitusten joukossa, joka on ilmoitettu julkaistavaksi Bidragen-sarjassa on myös muuan kenraalikuvernöörinviraston sihteerin Carl Krookin ilmoitus.

”Sveriges politiska historia från Carl XII:s död till statshvälfningen 1772” -teoksen 3. osassa (viimeisin painos 1870) kirjoittaja (Carl Gustaf Malmström) kertoo seuraavia tietoja tästä Krookista ja hänen puuhistaan.

Kerrottuaan, miten majuri H. H. Boije vakoili Ruotsin hallituksen laskuun Venäjän yhteyksiä Suomeen, kirjoittaja lisää:

Hän ei muuten ollut ainoa tiedonvälittäjä, joka palveli hallitusta venäläisiä vastaan. Simolin1 luuli tehneensä hyvän löydön, kun hän sai Suomen kenraalikuvernöörinviraston sihteerin, Carl Krookin, ottamaan vastaan rahaa ja ryhtymään hänen kanssaan kirjeenvaihtoon. Krook oli tehtävänsä ansiosta Venäjän Suomessa harjoittamien vehkeilyjen keskipisteessä. Monet kirjeet kulkivat hänen käsiensä kautta; hän sai salanimen, jota käyttivät myös eräät muut, hänen piti hankkia tietoja Rosenin2 puolustuslaitteista, Helsingin linnoitustöistä ym. Aiottiinpa jopa varastaa kaikki Rosenin paperit ja lähettää ne Venäjälle. Mutta Krook toimi yhteistyössä Rosenin ja Tessinin kanssa, jotka hänen kauttaan saivat hyvän tilaisuuden hankkia tietoja venäläisten metkuista jne.

Samaisen Krookin käsikirjoitusten joukossa on nyt muuan ”luotettava kertomus” Suomen tilanteesta – tosin saksaksi käännettynä. Sen on välittänyt Venäjän ministeri Panin, jonka Krook tapasi Tukholmassa. Hänen kirjoituksessaan tästä asiasta mainitaan niin salanimi kuin aikomus varastaa Rosenin salainen kirjeenvaihto hänen palvelijansa tai kamaripalvelijansa välityksellä. Hanke oli maksanut jo 400 dukaattia ja Krookille oli luvattu 500 dukaattia sekä hyvä paikka – tietenkin Venäjän palveluksessa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että käsikirjoitusten joukossa on myös venäjänkielinen käännös ”Suomen kenraalikuvernöörin ohjeesta”. Ohjetta ei ole päivätty. Mutta siinä on seuraava merkintä: ”Liite kertomukseen nro 20, 28.4. 1749”. Mistä ”kertomuksesta” on kyse, ei näistä asiakirjoista käy ilmi. Niiden joukossa on kuitenkin eräs Paninin kirjoitus mainitulta päivältä. Julkaistu ote ei kuitenkaan sillä mitään ohjeesta. Ei siis voida väittää, että Krook olisi sen välittänyt. Täysin uskomatonta se ei kuitenkaan olisi – vaikkakin ajat Ruotsissa olivat sellaiset, että Panin saattoi saada osan ohjeesta ennen kuin kenraalikuvernööri itse. Voidaan myös havaita, että Krookin ”luotettava kertomus” kuvaa Suomen tilanteen sellaiseksi, että sen pitäisi kannustaa Venäjän hallitusta jatkamaan suunnitelmiaan maan erottamiseksi Ruotsista, ja on vaikea ymmärtää, mitä hyötyä Ruotsin hallituksella olisi sen henkisestä raportista ollut – mikäli se todella on tämän hallituksen toimesta syntynyt.

Olisi toivottavaa, että joku historiallisiin asiakirjajulkaisuihin paremmin perehtynyt voisi kertoa, onko näitä kenraalikuvernööri Rosenin ohjeita julkaistu painettuina.

J. V. Snellman

 

 

  • 1. Venäjän lähetystösihteeri
  • 2. Valtioneuvos, Suomen kenraalikuvernööri, Kaarle XII:n tunnettu seuralainen Turkin ratsastusmatkalla.

Vertailu